Paateri - Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti

19/08/2026

Huomenna kello 18 alkaen kuullaan Barbora Xu:n konsertti Paaterin kirkossa! ❤️

Barbora Xu:n konsertissa kuullaan kanteleen ja guzhengin sointia. Muistamme Paaterin juhlavuoden kunniaksi vielä kerran Evaa ja Paavoa sekä erityisesti Evan toivetta kuulla kantelemusiikia Paaterin kirkossa. 🌸
Barbora Xu on Sipooseen rantautunut tsekkiläislähtöinen kansanmuusikko. Hän on työskennellyt sekä Euroopassa, että Aasiassa tutkien paikallista perintöä runojen ja sitrasoitinten kautta. Barbora taitaa suomalaisen kanteleen ja kiinalaisen guzhengin soinnin tavalla, joka vangitsee kuulijan intiimillä kimalluksellaan. Hänen sävellyksiään inspiroivat luonto ja valo, ihmisäänen syvyys sekä käsintehtyjen soitinten kaiku.
Barboran viimeisin albumi The Garden of Otava sai vuonna 2025 seitsemännen palkinnon parhaan maailmanmusiikin kategoriassa (The World Music Chart Europe). Tällä hetkellä Barbora työstää Koneen säätiön rahoittamaa projektia Ikimetsän kaiku, joka kutsuu kuulijan palaamaan ikimetsiin ja muistamaan niiden suojeluarvon. Ikimetsän kaiku sulautuu Paaterin tarinaan, jossa ikivanhat puut ovat saaneet uuden elämän Evan kädenjäljen kautta.
Barboran työ on saanut tunnustusta Yle:ltä ja BBC:ltä sekä muun muassa tsekkiläisiltä, taiwanilaiselta ja espanjalaiselta radiolta sekä televisiolta.
Konsertin järjestää yhteistyössä Juurten aika – Roots time oy.
Konserttiliput (20e) voi ostaa Galleria-kahvilasta ennen konsertin alkua. (Alle 18 v. ilmainen sisäänpääsy) Galleria-kahvila palvelee ennen ja jälkeen konsertin.

Valokuva: Ville Tanttu

17/08/2026

🌸Paateri on avautunut matkailukohteeksi jo 50 vuotta sitten vuonna 1976!

🏛️Vuonna 1974 Evalla oli yksityisnäyttely Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Näyttely johti suureen suosioon ja Eva alkoi saamaan valtavan määrän tilaustöitä. Tässä vaiheessa Eva ja Paavo päättivät luopua aikaisemmasta elinkeinostaan maanviljelystä. Vanhaa navettaa alettiin remontoimaan ateljeekäyttöön: lattiat uusittiin ja ikkunat lisättiin (kuvat 1 ja 2). Ateljeen valmistumisen jälkeen Paateri avautui kaikille kävijöille.

🎫Alusta alkaen Paaterin kävijöiden on täytynyt ostaa sisäänpääsylippu (Kuva 3). Alussa lipunmyyntiä on ollut lipunmyyntivaunusta (Kuva 4). Lipputulot on koottu Lieksan kaupungin stipendirahastoon, jolla on kustannettu vähävaraisten ja lahjakkaiden opiskelijoiden opintoja.

🍀Alusta alkaen Paateria ovat olleet esittelemässä Lieksan kaupungin palkkaamat oppaat. Eva oli usein myös itse mukana esittelemässä paikkoja ja veistoksiaan. Toisinaan kävijät pääsivät myös seuraamaan taiteilijaa työssään ateljeen yleisöparvelta käsin (kuva 5).

📰Paateria mainostettiin aktiivisesti esimerkiksi matkailuesitteissä. Kuvassa 6 Pielisen Karjalan matkailuesite vuodelta 1999. Paateriin löysivät myös useat ulkomaalaiset kävijät.

↗️1980-luvun aikana kävijämäärät olivat vuosittain noin 15 000. Paaterin kirkon valmistuttua vuonna 1991 Paaterin kävijämäärät nousivat ja vuonna 1992 Paaterissa vieraili 80 000 kävijää. Kävijämäärät tasaantuivat nopeasti, m***a 1990-luvun aikana kävijöitä oli kuitenkin joka vuosi yli 20 000.

☕️Kävijämäärien noustua päädyttiin Paateriin tekemään isompi parkkipaikka ja Galleria-Kahvila, joka on valmistunut 1993 (Kuva 7). Aiemmin kävijät pysäköivät Paaterin pihamaalle (Kuva 8). Pysäköintitilaa oli kuitenkin vähän ja tie ruuhkautui usein. Galleria-Kahvila on Eva Ryynäsen suunnittelema ja Paaterin uusin rakennus. Kahvilan yhteydestä löytyy myös lipunmyyntipiste ja asiakasvessat.

⭐Paateri jatkaa edelleenkin suosittuna matkailukohteena Pohjois-Karjalassa. Lisätietoa Paaterista löytyy Pielisen museon nettisivuilta https://pielisenmuseo.fi/paateri/

Lähde: Kaikkialla on kauneutta, Sirpa Sulopuisto, 2015

09/08/2026

🌸Tänään 9.8. juhlistetaan Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää!🌸

🏫Muumien luojana tunnettu Tove Jansson ja puuveistoksistaan tunnettu Eva Ryynänen opiskelivat samoihin aikoihin Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa eli Ateneumissa 1930-luvulla. (Kuvassa 1 Ateneum-rakennus 1900-luvun alussa) Ateneumista oppinsa on saanut myös liuta muita Suomen tunnetuimpia taiteilijoita, kuten Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt.🏫

🖌️Sisäänpääsyn Ateneumiin Evalle takasi hänen pääsykoeteoksensa "Veljekset hiidenkivellä" vuodelta 1934, jonka hän veisti leppäpuiseen hakkuupölkkyyn ilman kuvataiteellista opetusta. (Kuva 2) Ateneumissa Eva opiskeli vapaaoppilaana kuvanveistolinjalla viisi vuotta. (Kuvissa 3 ja 4 Eva opiskeluaikoinaan ja kuvassa 5 Evan opiskeluaikainen marmoriveistos Veikko-veljestään) Evan opettajana toimi muun muassa kuvanveistäjä Felix Nylund. Samaan aikaan Ateneumissa opiskeli useita myöhemmin ansioituneita taiteilijoita, kuten Oskari Jauhiainen, Viljo Savikurki, Tuulikki Pietilä ja Veikko Vionoja.🖌️

📚Suomen taideyhdistys perustettiin vuonna 1846. Siihen aikaan Suomessa ei vielä ollut taidemuseoita tai vakituisia näyttelyitä. Yhdistys ottikin tavoitteekseen suomalaisen taiteen edistämisen ja ylläpidon, sekä taiteilijoiden monipuolisen koulutuksen. Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu perustettiin 1848. Se oli toinen Suomessa perustettu taidekoulu. Vuosina 1939-1985 koulu tunnettiin Suomen taideakatemian kouluna, vuosina 1985-2013 Kuvataideakatemiana, ja vuodesta 2013 eteenpäin Taideyliopiston Kuvataideakatemiana. Vuoteen 1985 asti akatemiaa nimitettiin toisinaan Ateneumiksi, sen toimiessa siihen aikaan Ateneum-rakennuksessa taidemuseon rinnalla. Akatemiasta tuli korkeakoulu vuonna 1993 ja yliopisto vuonna 1998.📚

Lähteet: https://www.suomentaideyhdistys.fi/historia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taideyliopiston_Kuvataideakatemia
https://www.uniarts.fi/yleistieto/historiamme/
finna.fi

Lisätietoja Paaterista löytyy Pielisen museon nettisivuilta: https://pielisenmuseo.fi/paateri/

07/08/2026

Torstaina 20. elokuuta kello 18 alkaen järjestetään Paaterissa kesän viimeinen konsertti. Barbora Xu:n konsertissa kuulemme kanteleen ja guzhengin sointia. Muistamme Paaterin juhlavuoden kunniaksi vielä kerran Evaa ja Paavoa sekä erityisesti Evan toivetta kuulla kantelemusiikia Paaterin kirkossa. 🌸

Barbora Xu on Sipooseen rantautunut tsekkiläislähtöinen kansanmuusikko. Hän on työskennellyt sekä Euroopassa, että Aasiassa tutkien paikallista perintöä runojen ja sitrasoitinten kautta. Barbora taitaa suomalaisen kanteleen ja kiinalaisen guzhengin soinnin tavalla, joka vangitsee kuulijan intiimillä kimalluksellaan. Hänen sävellyksiään inspiroivat luonto ja valo, ihmisäänen syvyys sekä käsintehtyjen soitinten kaiku.

Barboran viimeisin albumi The Garden of Otava sai vuonna 2025 seitsemännen palkinnon parhaan maailmanmusiikin kategoriassa (The World Music Chart Europe). Tällä hetkellä Barbora työstää Koneen säätiön rahoittamaa projektia Ikimetsän kaiku, joka kutsuu kuulijan palaamaan ikimetsiin ja muistamaan niiden suojeluarvon. Ikimetsän kaiku sulautuu Paaterin tarinaan, jossa ikivanhat puut ovat saaneet uuden elämän Evan kädenjäljen kautta.

Barboran työ on saanut tunnustusta Yle:ltä ja BBC:ltä sekä muun muassa tsekkiläisiltä, taiwanilaiselta ja espanjalaiselta radiolta sekä televisiolta.

Konsertin järjestää yhteistyössä Juurten aika – Roots time oy.
Konserttiliput (20e) voi ostaa Galleria-kahvilasta ennen konsertin alkua.

05/08/2026

01/08/2026

Oletko bongannut Evan töitä odottamattomasta paikasta?

Eva Ryynänen teki elämänsä aikana mielettömän määrän veistoksia, jopa yli 500 tilaustyötä!🌿 Veistoksista ainakin 50 päätyi ulkomaille asti ja loput eri puolille Suomea. Eva veisti paljon tilaustöitä useille kunnille, yrityksille, seurakunnille, m***a myös yksityishenkilöt tilasivat töitä.

🪵Pohjois-Karjalan alueelta löytyy useita Evan tekemiä julkisia töitä. Lieksan keskustasta löytyy mm. Pietari Brahen patsas, joka on valmistunut vuonna 1953. (kuva 1) Monet lieksalaisetkaan eivät tiedä veistoksen olevan Evan tekemä, sen ollessa Evalle hieman harvinaisempaa materiaalia, eli pronssia! Myös Lieksan Kolilta löytyy useita Evan veistoksia. Nurmeksesta puolestaan löytyy P.J. Hannikaisen muistomerkki eli "Laulupuu", joka on pronssiin valettu petäjä vuodelta 1984. (kuva 2) Joensuusta löytyy esimerkiksi vuonna 1979 valmistunut puusta veistetty "Karhujen kevät". (Kuva 3) Veistos sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Futura-rakennuksen aulassa.

Myös Evan kotipaikkakunnalta Vieremältä löytyy useita Evan teoksia joista mainittakoon esim. pronssinen "Matti ja Liisa" vuodelta 1989. (kuva 4)

Evan töitä on myös tilattu esim. Helsinkiin, Espooseen, Iisalmeen, Raaheen, Seinäjoelle, Uimaharjuun, sekä Outokumpuun.

Ulkomaille Evan töitä päätyi mm. Ruotsiin, Ranskaan, Norjaan, Venäjälle, Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Italiaan, USA:han, Kanadaan, Egyptiin ja Japaniin. Espanjan Teneriffalle hotellin seinälle päätyi "Horisontti" niminen reliefi. (kuva 5)

Huomattava osa Evan tekemistä tilaustöistä on kuitenkin päätynyt yksityisomistukseen, jolloin kaikkia Evan töitä ei ole onnistuttu jäljittämään. Myös monet Evan töitä ostaneista yrityksistä ovat saattaneet lopettaa toimintansa tai vaihtaa toimipaikkaansa, jolloin veistosten kohtalosta ei ole tietoa. Kaikkia Evan veistoksia ei myöskään ole luetteloitu. Oletko sinä bongannut Evan veistoksen jostain tai tiedätkö jostain löytyvän Evan tuntemattoman veistoksen?

Lisätietoa Paaterista löytyy Pielisen museon nettisivuilta https://pielisenmuseo.fi/paateri/

30/07/2026

XIX Pielinen Soi -festivaalin kesäkauden tapahtumat Paaterin kirkossa päättyvät isän ja tyttären, Antal Mojzerin ja Janka Mojzerin Yksinäisyyden kauneus -esitykseen torstaina 6.8.2026 klo 18.00.

Antal Mojzer (fagotti) & Janka Mojzer (kertoja).

1700-luvun alussa eläneen ranskalaisen runoilijan Marc Antoine Girard de Saint Amantin aikanaan suuren vaikutuksen herättänyt runo 'Solitude' mahtoi antaa inspiraation sukupolvea myöhemmin eläneen säveltäjän Michel Corettin sonaattien sarjalle 'Les Delice de la Solitude'.
Fagottisoolokappaleista koostuvaan ohjelmistoon tuntui sopivalta valita hiukan arvoituksellinen nimi. Ohjelma koostuu fagottimusiikin vuosisadoilta valituista teoksista gregoriaanisesta musiikista tämän päivän jazz-vivahteisiin. Konsertissa kuullan Csemiczky Miklósin, Jean Daniel Braunin, Martial Solalin, Wilson Osbornen ja Francisco Mignonen teoksia.

Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen ja Paavo Ryynäsen Paateriin muutosta tulee kuluneeksi vuonna 2026 80 vuotta ja taiteilijakodin avaamisesta yleisölle 50 vuotta. Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri viettää siis tänä vuonna kaksinkertaista juhlavuotta, jota Pielinen Soi -festivaali muistaa erityisesti Paaterissa ja Kukkiva Puu -kahvilassa järjestettävissä seitsemässä kesän konsertissa.

Janka Mojzer tunnetaan mm. Paaterin Galleria-kahvilan uutena yrittäjänä ja Antal Mojzer on työskennellyt useita vuosikymmeniä Lapin kamariorkesterin fagotin äänenjohtajana.

Kesto noin 1 tunti. Liput: 15 € ennakkoon nettilippu.fi ja puoli tuntia ennen ovelta. Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy.

Yhteistyössä: Kulttuuriseura Pielisen Lumo, Pielisen museo

Tervetuloa!

27/07/2026

🌿Paateri on suosittu matkailukohde johon löytävät myös monet ulkomaalaiset vierailijat, m***a tiesitkö että Eva ja Paavo nauttivat myös itse matkailusta? 🌿

✈️Matkakohteita oli lukuisia. He matkustivat mm. Italiaan, Egyptiin, Thaimaahan (kuva 1), Venäjälle, Meksikoon, Intiaan, Kreikkaan, (kuva 2) Australiaan (Kuva 3), sekä Islantiin (Kuva 4).✈️

🌍Kotitalon kirjastossa on nähtävillä lukuisia matkamuistoja joita Eva ja Paavo toivat mukanaan monilta matkoiltaan. Matkoilta tarttui mukaan myös eri maiden kolikoita ja esimerkiksi kotitalon kirjastossa oleva Intiasta ostettu mosaiikkipöytä, jolle Eva kotopuolessa veisti jalan. (kuva 5)🌍

🏝️Evalla ja Paavolla oli myös lomaosake Teneriffalla paikassa, jota kutsuttiin nimellä "Horisontti". Teneriffalla olivat usein mukana Paavon sisko Helvi ja hänen miehensä Paavo, jotka toimivat ikään kuin tulkkeina Evalle ja Paavolle jotka eivät puhuneet suomen lisäksi juurikaan muita kieliä. Helvi ja Paavo olivat matkaseurana myös muissa Välimeren maissa ja Liettuassa.🏝️

📖Evalle matkat olivat usein myös opintomatkoja. Vuoden 1954 maalis-huhtikuussa Eva oleskeli Suomen Rooman-instituutissa Villa Lanten renessanssihuvilassa, joka on tarjonnut useille taiteilijoille ja tutkijoille mahdollisuuden työskennellä ja asua Roomassa. Roomassa Eva tutustui useisiin paikallisiin nähtävyyksiin ja taiteeseen. Samalla reissulla Eva teki bussimatkan muihin Italian kaupunkeihin ja lopuksi suuntasi Ranskaan Pariisiin. Vuonna 1975 Eva palasi uudestaan Villa Lanteen. Tällä kertaa Paavo oli myös mukana. Matkaan lähdettiin omalla autolla. Molemmat olivat suorittaneet ajokortin ja hankkineet auton vain hieman ennen matkaa. Villa Lantessa Eva kiinnostui marmorin veistämisestä ja veisti mm. marmorisen pupun, joka istuu nykyään kotitalolla portailla. (kuva 6)📖

(Lähde: Kaikkialla on kauneutta - kuvanveistäjä Eva Ryynänen, Sirpa Sulopuisto, 2015)

Kuvat: finna.fi Pielisen museo

🌳Lisätietoa Paaterista löytyy Pielisen museon nettisivuilta https://pielisenmuseo.fi/paateri/

20/07/2026

🌳Useat Paaterissa kävijät pohtivat mistä Eva sai valtavan määrän puuta veistettäväkseen. Suuri osa Evan käyttämästä puusta tuli hänelle lahjoituksena metsäyhtiöiltä. 🌳

🌲Enso-Gutzeit oy oli yksi merkittävimmistä lahjoittajista, jolta tuli Evalle paljon Venäjältä Suomeen tuotua punahonkaa. Lahjoitukseen päätyivät usein kaikista suurimmat puut, niiden ollessa puuteollisuuden käyttötarkoituksiin jopa liian suuria.

⛪Myös Paaterin kirkon alttarin takana oli Enso-Gutzeit. Kirkon alttarina on Karjalan kuusen juurakko. (kuva 1) Kuusi kasvoi Enso-Gutzeitin mailla Ruokolahden Rautionhovissa 136-vuotiaaksi, kunnes se kaadettiin 22.8.1975 salaman iskettyä kuuseen. Vuonna 1976 kuusen juurakko ja kanto lahjoitettiin Evalle.

🚪Enso-Gutzeit auttoi myös järjestämään Evalle jättiläistuijaa kirkon ovia varten. (kuva 2) Eva ja Paavo matkustivat Kanadaan Kitimatin sahalle etsimään sopivaa puuta. Kitimatin saha oli osa Eurocan Pulp & Paper -tehdaskompleksia. Saha perustettiin 1968 Enso-Gutzeitin johtaman suomalaisten yhtiöiden yhteenliittymän toimesta. Jättiläistuijaa riitti myös ateljeeta vartioivaan pöllöön, kastemaljan jalkaan, Galleria-kahvilan oviin, sekä kahvilan pyöreään kukkapöytään.

🌿Enso-Gutzeit Oy sai myös osansa Evan taiteesta. Eva oli hyvissä väleissä Enso-Gutzeitin omistuksessa olleeseen Pankakosken kartonkitehtaan johtajaan Jaakko Simolaan, jolle Eva teki ainakin kolme veistosta: "Tyttö yöpaidassa" (1962), Lumme-tuoli (1965), sekä "Valloittamaton Eeva" (1968). Eva veisti Pankakosken kartonkitehtaalle vierastalo Koskelaan "Saunan palo" -reliefin (1968, kuva 3) ja kerhotalolle Pitkät lamput. Nykyinen tehtaan omistaja Pankaboard oy lahjoitti lamput takaisin Paateriin. Ne löytyvät ateljeen varastotilasta. Myös Uimaharjuun päätyi ainakin yksi Evan töistä, "Kahvinkokki", 1977.

Eva teki yhteistyötä myös muiden metsäyhtiöiden, kuten Rauma-Repolan kanssa.

Lähteet: Kitimat-museon nettisivut, Enso-Gutzeit Oy henkilökuntalehden joulunumero 1975, Kaikkialla on kauneutta 2015, Karjalan kukkiva puu 1979

Lisätietoa Paaterista: https://pielisenmuseo.fi/paateri/