Luostarinmäki - Klosterbacken

Name: Luostarinmäki - Klosterbacken
Address: VartiovuorenKatu 2, Turku, 20700, FI
Telephone: +35822620350
Price range: £

Koti
Suomi
Turku
Luostarinmäki - Klosterbacken

Luostarinmäen museokortteli on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 Turun palossa.

Klosterbacken är det enda enhetliga trähusområde som undgick Åbo brand 1827 och som bevarats till idag.

19/08/2026

Viikonloppuna Luostarinmäki täyttyy taas monen alan taitajista, kun museossa vietetään vuosittaisia Käsityötaidon päiviä 21.–23.8.! Päivien aikana pääseekin tapaamaan kymmeniä eri kädentaitajia ympäri mäkeä työnsä ääressä ja tutustumaan perinteisiin käsityöammatteihin. ✨️

Itse käsityöläisten ohella Luostarinmäen historiaan ja käsityöperinteeseen voi tutustua myös koko viikonlopun järjestettävien tietovarttien kautta. Tietovartteja järjestetään suomeksi klo 11, 13 & 15, sekä englanniksi 10.30 & 15.30.

Lauantaina 22.8. vietetään myös sapluunatapettien teemapäivää. Sapluunamaalaustekniikasta luennoitsemassa on arkkitehti Hanna Elo monitoimitila Hanslankarissa klo 13. Luennolle on vapaa pääsy, m***a siihen tulee ilmoittautua ennakkoon osoitteessa: https://turunmuseot.timeworks.fi/Guidance/fi/reserve-event/5/luostarinmaen-museokortteli.

Lisäksi lauantaina järjestetään koko perheen tapettiverstastyöpaja klo 11–16, jossa pääsee kokeilemaan myös itse sapluunamaalaustekniikkaa.

Lämpimästi tervetuloa syventymään erilaisiin käsityötaitoihin Käsityötaidon päiville 21.–23.8. klo 10-18!

16/08/2026

Ennen paperitapettien yleistymistä käytettiin laajalti sapluunamaalaustekniikkaa, jossa sapluunoiden avulla pystyttiin toistamaan kuvioita maalattaville pinnoille. Katso kuvakarusellista, millaisia sapluunatapetteja Luostarinmäeltä löytyy! ➡️

Luostarinmäellä vietetäänkin sapluunatapettien teemapäivää ja tutustutaan sapluunoiden mielenkiintoiseen maailmaan tulevana lauantaina 22.8.

Sapluunamaalauksesta Suomessa ja Luostarinmäellä luennoitsemassa on arkkitehti Hanna Elo monitoimitila Hanslankarissa klo 13. Luennolle on vapaa pääsy, m***a siihen tulee ilmoittautua ennakkoon osoitteessa: https://turunmuseot.timeworks.fi/Guidance/fi/reserve-event/5/luostarinmaen-museokortteli.

Lisäksi museossa järjestetään koko perheen tapettiverstastyöpajaa klo 11–16, jossa pääsee kokeilemaan myös itse sapluunamaalaustekniikkaa.

12/08/2026

Luostarinmäellä päivittäiset tietovartit ja opastukset jatkuvat vielä tämän viikon ajan. Nyt onkin mitä parhain tilaisuus tulla museovierailulle nauttimaan kahdensadan vuoden takaisesta miljööstä ja tutustumaan Luostarinmäellä eläneiden ihmisten elämään oppaan mukana! ☀️

Vaikka päivittäiset yleisöopastukset loppuvat tältä kesältä, on 29.8. alkaen luvassa opastettuja teemakierroksia syksyn mittaan. Laitakaupungin tarinoita -teemaopastuksissa syvennytään alueen historiaan entisten asukkaiden, heidän tarinoidensa ja vaihtuvien teemojen kautta. Opastuksia järjestetään lauantaisin 29.8., 12.9., 10.10. ja 17.10. klo 14. Valitse itseäsi kiinnostavat kierrokset ja hanki paikkasi opastukselle ennakkoon Turun kaupungin museoiden verkkokaupassa osoitteessa: https://turkumuseumshop.fi/museokauppa/luostarinmaki.

11/08/2026

Kun jollain palaa päreet, tarkoittaa se tämän henkilön raivostumista tai suuttumista. Tiedätkö, mistä tuo vanha sanonta on peräisin?

Päreet ovat puusta höylättyjä tai kiskottuja lastuja, joita oli ennen tapana polttaa tuvissa pimeän aikaan, jotta saataisiin lisää valoa. Kynttilät olivat monesti niin kalliita, ettei tavallisella väellä ollut varaa poltella niitä kuin juhlan aikaan. Päreet asetettiin pärepihteihin ja yksi päre paloi noin varttitunnin verran.

Päreiden polttamisen kaltaisia, samaa tarkoittavia sanontoja on myös esimerkiksi polttaa proppunsa tai polttaa kääminsä. Ne kaikki tarkoittavat hermostumista tai äkillistä suuttumista.

08/08/2026

Miltä Luostarinmäellä näytti ennen museon perustamista? Oheisten kuvien välillä on yli sata vuotta, ensimmäinen on vuodelta 1912 ja toinen tänä kesältä. Nykyään kuvassa näkyvässä talossa on kammantekijän verstas. Pitkään talossa on kuitenkin asunut ihan tavallisia ihmisiä, kuten kuvastakin näkyy – piha on siis nähnyt paljon läpi vuosisatojen.

Tontti, jossa kuvassa näkyvä rakennus sijaitsee, mitattiin vuonna 1800 kirvesmies Jacob Fromille. From kuoli kuitenkin jo parin vuoden jälkeen, ja hänen vaimonsa Brita myi tontin velkojensa vuoksi kirvesmies Matts Hildenille vuonna 1815. Sopimuksen mukaan Hilden pystytti leskelle talon tontille, todennäköisesti juuri kuvassa näkyvän nykyisen kammantekijän talon. Pihan omistajuus vaihtui vielä useaan otteeseen vuosien saatossa, kunnes Turun kaupunki osti sen vuonna 1914.

Nykyään pihalla on kammantekijän verstas. Kammantekijän verstas kuului museon alkuaikoina kammantekijä Emil Ahlrootille, joka luultavimmin oli Suomen viimeinen alansa ammattilainen. Hänen tekemiään luukampoja on nähtävillä museon Höökarin puodissa. Tänä kesänä otetusta kuvassa näkyy kammantekijän verstaan takana myös ainoa Luostarinmäen museoon muualta siirretty rakennus eli nahkurin verstas.

Kuva 1: Kuvaaja Hj. Renvall, 1912 / Turun kaupunginmuseo.

06/08/2026

Kun jotain on välttämättä pakko tehdä, vaikka kuinka epämiellyttävää se olisi, on sen tekeminen pakkopullaa. M***a mitä se pakkopulla on, ja mistä sanonta on saanut alkunsa?

Kahvittelukulttuurilla on Suomessa pitkät perinteet, ja se elääkin yhteiskunnassamme edelleenkin vahvana. Kahvi saapui Länsi-Suomeen Ruotsin kautta 1700-luvun alussa. Sen käyttäminen vakiintui ensin ylemmissä piireissä ja levisi sitten kansan keskuuteen 1800-luvun alkupuolelta lähtien.

Kahvinjuontiin on liittynyt erilaisia tapoja ja sosiaalisia sääntöjä. Käyttäytyminen kahvipöydässä kertoi kahvinjuojan sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta. Pakkopulla sanonta juontaakin juurensa kahvin käyttämiseen liittyvään sääntöön, jonka mukaan hyvien tapojen mukaisesti kahvipöydässä tuli ensin ottaa pullaa ja vasta sitten hienompia leivoksia. Niinpä siis leivoksen eteen on tarvinnut tehdä työtä, olipa kyse sitten ihan vain herkuttelustakin!

02/08/2026

Tulevana keskiviikkona 5.8. juhlitaan kansallispuvun syntymäpäivää, sekä pukuja ja käsityötä vuotuisessa kansallispukujen tuuletuksessa! Pukeutumalla kansallis- tai kansanpukuun tai sen osaan pääsee tapahtumapäivänä Luostarinmäen museoon ilmaiseksi sisään.

Luostarinmäen henkilökunnan asut ovat jo museon toiminnan alkuvuosista lähtien olleet tärkeä tapa elävöittää näyttelyä. Ensimmäiset puvut valmistuivat Käsityötaidon päiväksi vuonna 1949 maisteri Irja Sahlbergin aloitteesta. Esikuvina olivat museon kokoelmissa olevat aidot kansanpuvut. Kankaat kutoi ja kutoo edelleen museon oma kankuri käyttäen malleinaan mm. Luostarinmäen talojen korjaustöiden yhteydessä seinien raoista löytyneitä kankaanpaloja. Puvut ovat käsityötä alusta loppuun. Museossa vaatteita tehdään ja käytetään tarkasti ja ajan mukaisesti, jotta historialliset yksityiskohdat täyttyvät.

Tapahtumapäivänä luvassa on teemaan sopivia tietovartteja, jotka johdattelevat Luostarinmäen historiaan ja kansanpukujen maailmaan. Tule kuulemaan kansallispuvun ja kansanpuvun eroista, sekä oppimaan Luostarinmäen väen pukeutumisesta kautta aikojen. Tervetuloa! ✨️

30/07/2026

Tiedätkö, mitä tarkoittaa, kun haukutaan pataluhaksi? Suomen kielessä on paljon vanhoja sanontoja, joiden alkuperä on pikkuhiljaa hämärtynyt vuosien varrella.

Todennäköisin selitys pataluhaksi haukkumiseen on huonoa, heikkoa tai kelvotonta tarkoittava sana luha (tai luho), jota sitten sanan etuliite pata vahvistaa. Pata-etuliite on mukana monessa muussakin vanhassa sanassa, kuten patalaiskassa tai patajuopossa. Pataluha tarkoittaakin siis tämän perusteella todella heikkoa tai kelvotonta.

Pataluhaksi kutsutaan kuitenkin myös oljista valmistettua rengasta, joka toimii padan alusena pöydällä. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että pataluhaksi haukkuminen liittyy nimenomaan tähän oljista tehtyyn padan aluseen ja sanonta tarkoittaisi jonkun haukkumista laiskaksi. Monesti sanontojen alkuperää onkin haastavaa selvittää tarkalleen ja voikin olla mahdollista, että sanonnat ovat muotoutuneet vuosien varrella useista eri lähteistä.

Kuvissa pataluhia, eli oljista tehtyjä padan- tai pannunalusia museon eri interiööreissä.

29/07/2026

Tänä kesänä Luostarinmäellä työskentelee myös ompelija. Tällä hetkellä hänen työpöydällään on lasten vaatteiden valmistusta ja korjaamista museon kokoelmia varten. Tiesitkö, että suuri osa vaatteiden kankaista on kudottu käsin Luostarinmäellä?

Kesän aikana ompelija on lisäksi auttanut museon pukuhuoltajaa esimerkiksi museon pukukokoelman vaatteiden korjauksessa ja valmistuksessa.

Suloinen ompelijattaren asunto sijaitsee museopihalla 6, tervetuloa tutustumaan!

26/07/2026

Luostarinmäen verstaissa on jälleen kesän aikana syntynyt vaikka mitä ihanaa taitavien käsityöläistemme käsissä. Tässä kuvakarusellissa käsityöläiset poseeraavat valmistamiensa tuotteiden kanssa.

Kuvien tuotteet löytyvät Luostarinmäen museokaupasta, jossa on paljon muutakin ihanaa myytävänä, tervetuloa tutustumaan!

Osoite

VartiovuorenKatu 2
Turku
20700

Puhelin

+35822620350

Nettisivu

https://www.luostarinmaki.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Luostarinmäki - Klosterbacken :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.