Biologinen museo

19/08/2026

Oksasilppuri hankkimatta? Hyvä!

Puiden ja pensaiden oksia ei ole pakko kuljettaa pois pihalta tai silputa viimeistä oksanpätkää myöten. Oksakasat voivat olla monelle pihan asukkaalle arvokkaita piiloja ja pesäpaikkoja. Niissä viihtyvät esimerkiksi hyönteiset, hämähäkit ja muut pieneliöt. Oksien lomasta löytyy suojaa myös linnuille ja pienille nisäkkäille.

Silppuamisen ja siivoamisen sijaan voit siis jättää oksat pihan nurkkaan. Rakenna vaikkapa tyylikäs risuaita tai heitä huolettomasti kasaan – tyyli on vapaa. Oksien tarjoamasta suojasta ja materiaalista hyötyvät eliöt löytävät ne kyllä! ..

Inte skaffat flismaskin? Bra!

Du behöver inte forsla bort grenar från träd och buskar eller flisa dem till sista lilla kvisten. Grenhögar kan vara värdefulla gömställen och boplatser för många av trädgårdens små invånare. Där trivs till exempel insekter, spindlar och andra småkryp. Mellan grenarna hittar också fåglar och små däggdjur skydd.

I stället för att flisa och städa bort grenarna kan du alltså låta dem ligga i ett hörn av trädgården. Bygg till exempel ett snyggt risstaket eller lägg dem helt enkelt i en hög – du bestämmer själv hur det ska se ut. De djur som har nytta av skyddet och materialet som grenarna erbjuder kommer nog att hitta dit!

31/07/2026

Rikkaruohot nyppimättä? Hyvä!

Monilla rikkana pitämillämme kasveilla on itse asiassa tärkeä tehtävä esimerkiksi pölyttäjien ravintona, eroosion hillitsijänä tai maaperän kasvukunnon parantajana. Rikkaruoholle ei olekaan muuta määritelmää kuin se, että se on kasvi, joka ihmisen mielestä kasvaa väärässä paikassa.

Ehkä seuraavan kerran rikkaruohoja kirotessamme voisimmekin kysyä, onko niistä todella jotakin haittaa. Esimerkiksi voikukkien syvälle ulottuvat juuret parantavat maan rakennetta, apilat sitovat ilmasta typpeä maaperään muidenkin kasvien käyttöön ja maata peittävät kasvit kuten maahumala estävät ei-toivottuja kasveja valtaamasta alaa.

Rikkakasvien sielunelämään kannattaa tutustua tarkemmin myös tehokkaimman torjunnan näkökulmasta. Esimerkiksi vuohenputki leviää pienistäkin juurenpalasista, joten sitä ei kannata kaivaa maasta lapiolla. Sen elinvoimaa voi heikentää esimerkiksi hyödyntämällä nuoret versot säännöllisesti villiyrttinä.

Kitkemisen lisäksi kokeilemisen arvoisia keinoja rikkakasvien torjuntaan ovat kiehuvan kuuma vesi, etikkaliuos ja kuorikate. Jätetään rikkamyrkyt kauppaan! ..

Inte hunnit rensa ogräset? Bra!

Många av de växter som vi betraktar som ogräs har faktiskt en viktig funktion, till exempel som föda för pollinatörer, för att förhindra erosion eller för att förbättra jordens struktur och bördighet. Nästa gång vi frestas att svära över ogräset kunde vi istället fråga oss om det verkligen gör någon skada. Maskrosor har till exempel djupa rötter som förbättrar jordens struktur, klöver binder kväve från luften och gör det tillgängligt för andra växter, och marktäckande växter som jordreva hindrar andra ogräs från att ta över.

Det lönar sig också att lära känna ogräsens egenskaper för att kunna bekämpa dem så effektivt som möjligt. Till exempel sprider sig kirskål även från mycket små rotbitar, så det är bäst att inte gräva upp den med spade. I stället kan man försvaga dess livskraft genom att regelbundet skörda de unga skotten och använda dem som vilda grönsaker.

Förutom att rensa ogräs för hand är kokhett vatten, ättikslösning och barkflis värda att pröva som bekämpningsmetoder. Låt ogräsmedlen stå kvar i butiken!

29/07/2026

Oletko kohdannut pesiviä tervapääskyjä Turun seudulla? Ilmoita havaintosi!

Tervapääsky on BirdLife Suomen vuoden lintu 2026. Laji on vähentynyt voimakkaasti ja siitä kaivataan esiintymistietoja. Lajia voidaan auttaa erityisesti suojelemalla sen pesäpaikkoja. Havainnot voit ilmoittaa lintutietopalvelu Tiiraan tai Turun lintutieteellinen yhdistys, [email protected].

Lisätietoa tervapääskystä ja sen suojelusta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/tervapaasky-vuoden-lintu-2026/

Kartta Turun seudun pesintään viittaavista tervapääskyhavainnoista näyttää nyt tältä.

Kuten kuvasta näkyy, havaintoja kaivataan esim. Raisiosta ja Varissuolta. Jos juuri sinä satut liikkumaan havainnottomilla alueilla, tarkkaile taivaita ja ilmoita tervapääskyhavaintosi Tiiraan. Etenkin havainnot rakennusten kolosissa piipahtavista ts. ruokkivista tervapääskyistä ovat arvokkaita.

Jos Tiiran käyttö ei ole tuttua, niin tervapääskyn pesimähavaintoja tarkkoine sijainti- ja lukumäärätietoinenn voi ilmoittaa TLY:n alueelta myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

28/07/2026

Jos olet vieraillut kesän aikana Biologisessa museossa, olet todennäköisesti huomannut näyttelyssä kolme tyhjillään olevaa dioraamaa. Mitä tämä tarkoittaa? Mikä muuttuu, vai muuttuuko mikään?

Lue lisää blogistamme:

Miltä näyttää yli satavuotiaan luontonäyttelyn hoitaminen? On aika alkaa kunnostaa Biologisen museon rakastettuja maisemia.

24/07/2026

Pihapuu kaatui myrskyssä, m***a klapihommat ei kiinnosta? Hyvä!

Jätä ainakin osa puunrungosta lahoamaan pihalle, sillä etenkin hoidetuissa ympäristöissä on usein pulaa lahopuusta. Lahoavasta puusta hyötyvät monet eri lajit, joista useat tarvitsevat elin- tai pesäpaikakseen juuri tietyn puulajin tiettyä lahoamisvaihetta.

Sienirihmaston pehmentämään puuhun pesäkolojaan kaivavat muun muassa erilaiset puupistiäiset, ja useiden kovakuoriaisten toukat käyttävät lahoavaa puuainesta ravintonaan. Lahopuihin ilmestyvät käävät ovat puissa elävän sienirihmaston itiöemiä eli lisääntymiselimiä. Lahopuuta verhoavat sammalet ovat erityisen kauniita katsella.

Vaikka lahopuut tarjoavatkin elintilaa monille lajeille, niin varta vasten puita ei kannata kaataa. Niin isot kuin pienemmätkin puut tarjoavat paitsi ravintoa ja pesäpaikkoja linnuille ja hyönteisille myös suojaa ja viilennystä hellepäivinä kaikille pihan kulkijoille...

Stormen fällde ett träd på gården – men ingen lust att hugga ved? Bra!

Låt åtminstone en del av trädstammen ligga kvar och ruttna på gården, för det ofta är brist på död ved i välskötta miljöer. Många olika arter gynnas av död ved, och många av dem kräver exakta stadier av nedbrytning för att kunna leva i eller bygga bon i veden.

Bland annat gräver olika vedsteklar sina bon i ved som brutits ner av svampmycel, och larverna hos flera skalbaggar använder murknande trä som föda. Tickorna som växer på död ved är svamparnas fruktkroppar, medan mycelet lever inne i träden. Mossorna som täcker den nedbrytande veden är dessutom särskilt vackra att titta på.

Även om döda trädstammar utgör en viktig livsmiljö för många arter lönar det sig inte att hugga ner träd med flit. Träd, både stora och små, ger inte bara mat och boplatser åt fåglar och insekter, utan också skydd och svalka under varma sommardagar för alla som lever på gården.

15/07/2026

”Suuri ja arwokas on tämä lahjotus, minkä kaupunkimme on saanut. Kaikkien joilla suinkin tilaisuutta siihen on, pitäisi pistäytyä katsomaan museon suuria ja wiehättäwiä kokoelmia.”

[Uusi Aura 17.7.1907]

Tänään, heinäkuun 15. päivä Biologinen museo täyttää 119 vuotta – tervetuloa! 🎉..

”Så har med denna dag Åbo stad förärfvaten gåfva, hvars betydelse för samhället och landet i sin helhet af ingen kan underskattas - -.”

[Åbo Underrättelser 14.7.1907]

Idag, den 15 juli, fyller Biologiska museet 119 år – välkomna! 🎉

10/07/2026

Laiskottaako? Hyvä! Jätä osa nurmikosta ajamatta, tai odota vielä pari viikkoa. Näin tarjoat pihan muille asukkaille palveluksen, ja saat pian nauttia esimerkiksi valkoapilan (kuvassa) tuoksusta istuskellessasi kesäiltaa ulkona.

Valkoapila (Trifolium repens) on yleinen pihojen ja puistojen ruoho lähes koko Suomessa. Sen maanmyötäinen kasvutapa auttaa kestämään tallausta, ja siksi se on yleinen myös laidunnurmena. Valkoapilan kukat tuottavat paljon mettä, mikä tekee siitä erittäin mieluisan lajin pölyttäjille. Apilankukissa voitkin kohdata koko kirjon esimerkiksi erilaisia kimalaisia ja mehiläisiä. 🐝..

Trött på att klippa gräset? Bra! Låt en del av gräsmattan stå oklippt, eller vänta ett par veckor. De andra boende på gården blir glada, och du kommer snart att kunna njuta den söttdoftande vitklövern (på bilden) medan du sitter ute en sommarkväll.

Vitklöver (Trifolium repens) är ett vanligt gräs på gårdar och parker i nästan hela Finland. Dess lågväxande växtsätt gör att den tål nedtrampning, vilket är anledningen till att den är vanlig också på betesmarker. Vitklöverns blommor är rika på nektar, vilket gör den en mycket attraktiv art för pollinatörer, till exempel en mängd olika humlor och bin. 🐝

29/05/2026

Kevätkauden viimeinen ilmaisperjantai on täällä!
👉Museoon on ilmainen sisäänpääsy klo 14-16.
🦋Oletko jo tutustunut ulkonäyttelyyn? Eri puolille pihaa sijoitetuissa opastauluissa esitellään kaupunkiluonnon moninaisuutta maaperän ötököistä pihan puihin ja niiden suojissa viihtyviin lintuihin.
🐸Voit myös haastaa itsesi loikkakisaan ja tutki hyönteishotellien elämään.
Ilmaisperjantait jatkuvat kesätauon jälkeen jälleen syyskuussa.

19/05/2026

[FI/SV] Vaahtera lopettelee kukintaa museon pihalla. Lakastuneet kukat ovat värjänneet pihatien keltaiseksi. Kevään ensimmäiset heleän vihreät värit puissa ovat usein vaahteran kukkia. Niin vaahteraan kuin muihinkin puihin puhkeavat lehdet vasta kun vaahteran kukinta alkaa kääntyä lopuilleen.

Lönnens blomning närmar sitt slt på museets gård. De vissnade blommorna har färgat gårdsstigen gul. Vårens första ljusgröna färger i träden är ofta just lönnens blommor. och inte löv

05/05/2026

(FI/SV/EN) Biologisen museon dioraamoja aletaan kunnostaa. Ensimmäisenä on vuorossa Patvinsuo, sen jälkeen Puutalokortteli ja Syysmaisema Kuusamosta. Museo on kunnostuksen ajan normaalisti auki, vaikka työn alla olevat dioraamat onkin tilapäisesti peitetty.

Eläimet ja kasvit puhdistetaan, korjataan tai uusitaan, ja ympäröivä maisema kunnostetaan. Vanhoja eläimiä säilytetään mahdollisimman paljon, m***a joidenkin yksilöiden tilalle täytetään uudet. Kunnostuksen jälkeen maisemat rakennetaan uudestaan mahdollisimman saman näköisiksi kuin ennenkin. Kunnostetut dioraamat välittävät kävijöillemme entistä paremmin tietoa Suomen luonnosta.

***
Dioramorna i Biologiska museet börjar renoveras. Först står Patvinsuo i tur, därefter Gård i trähuskvarter och Höstlandskap i Kuusamo. Museet håller öppet som vanligt under renoveringen, även om de dioramor som är under arbete tillfälligt är täckta.

Djuren och växterna rengörs, repareras eller förnyas, och det omgivande landskapet restaureras. Gamla djur bevaras i så stor utsträckning som möjligt, men vissa individer ersätts med nyuppstoppade exemplar. Efter restaureringen byggs landskapen upp på nytt så att de liknar sitt ursprungliga utseende så mycket som möjligt. De restaurerade dioramorna förmedlar ännu bättre kunskap om Finlands natur till våra besökare.

***
The dioramas of the Biological Museum are about to be restored. First in line is Patvinsuo, followed by the Courtyard of a wooden house quarter and the Autumn landscape from Kuusamo. The museum will remain open during the restoration, although the dioramas under work will be temporarily covered.

The animals and plants are cleaned, repaired, or renewed, and the surrounding landscape is restored. Old animal specimens are preserved as much as possible, but some individuals are replaced with newly mounted ones. After the restoration, the landscapes are rebuilt to look as similar as possible to their original appearance. The restored dioramas convey even better knowledge of Finland’s nature to our visitors.