28/05/2026
Vaikka nyt kylmää onkin kukkivat lehtoukonhatut tänäkin kesänä. Tässä Kitee-seuran postauksessa kerrotaan hienosti Aconitum polkumme historiasta ja siihen vaikuttaneesta Karttusesta.
Mennyttä ja nykyistäkin elämää Keski-Karjalassa
Luonnonvarainen lehtoukonhattu on itäisen Suomen luonnon suuri harvinaisuus, joka muuttaa Tohmajärven Piilovaaran ja Kirkkoniemen lehtoalueet alkukesästä satumaisen vehreäksi paratiisiksi. Tämä valtakunnallisesti rauhoitettu ja äärimmäisen uhanalainen kasviharvinaisuus kukkii näyttävin sinivioletein kukinnoin yleensä juhannuksen ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana, jolloin jopa kaksimetriset yksilöt hallitsevat alueen rehevää lehtomaisemaa. Tohmajärven kuntakukaksikin valittu lehtoukonhattu viihtyy alueen ravinteikkaassa ja kalkkipitoisessa maaperässä, ja sen kukinnoissa vierailee sille uskollinen, yhtä lailla harvinainen ukonhattukimalainen.
Kasvin ainutlaatuisuutta ja sen herkkää elinympäristöä pääsee ihailemaan turvallisesti alueella kiertävän Aconitum-kierroksen pitkospuilta käsin. Tämä Tohmajärvi-Seuran ylläpitämä rengasreitti johdattaa kulkijan suoraan tämän myrkyllisen m***a lumoavan kaunottaren luokse, tarjoten samalla huikeita näkymiä Kirkkoniemen historiallisiin kulttuurimaisemiin ja Peijonniemenlahden rikkaaseen lintumaailmaan. Koska kyseessä on suojeltu idän harvinaisuus, ukonhattulehdossa matkaava saa kokea palasen kosketonta ja uniikkia suomalaista luontoa, jossa kasveihin koskemisen sijaan keskitytään nauttimaan niiden visuaalisesta loistosta ja rauhoittavasta tunnelmasta.
Tämän mustavalkokuvan myötä lehtoukonhatun tarina kietoutuu tiiviisti osaksi Tohmajärven paikallishistoriaa. Kuvassa esiintyvä maanviljelijä Toimi Karttunen kuvattuna keskellä vyötärönsä korkeudelle kurottavaa ukonhattulehtoa. Pukuun ja lierihattuun sonnustautunut Karttunen katsoo kuvassa tyynesti sivuun, kaulassaan kantamansa kiikarit valmiina luonnon ja ympäristön havainnointiin.
Toimi Karttunen oli Tohmajärvellä poikkeuksellisen kaukonäköinen ja aktiivinen vaikuttaja, joka toimi merkittävänä vaikuttajana koko alueen kotiseututyölle. Hän oli perustamassa Tohmajärvi-Seuraa vuonna 1955 ja toimi oikeutetusti sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 1968 saakka. Sitä ennen hän johti jo seuran toimintaa edeltänyttä museotoimikuntaa.
Paikallishistorian tallentamisen lisäksi Karttusella oli suuri luonnonsuojelullinen sydän: hän oli paikkakunnalla tunnettu ja edistyksellinen hahmo, joka uurasti väsymättä paikallisten soiden, kuten Hirvisuon, sekä muiden herkkien luontokohteiden säilyttämisen puolesta. Hänen tekemänsä arvokkaan taustatyön ansiosta myös itse Tohmajärven ukonhattulehto saatiin pian virallisesti rauhoitettua. Tämä valokuva toimiikin hienona symbolina miehestä, joka omisti elämänsä kotiseutunsa historian ja sen ainutlaatuisten luontoarvojen varjelulle.
Kuva: Kitee-seura, Erkki Jormanaisen paperikuvat
Ukonhattulehdon – Aconitum reitin karttaoppaan löydät alla olevasta linkistä:
https://visittohmajarvi.fi/wp-content/uploads/2023/07/Aconitum-kartta.pdf
