Muisti

Muisti Sodan ja rauhan keskus Muisti on päämajakaupunki Mikkelissä kesäkuussa 2021 avautunut tiedekeskus. Sodan ja rauhan keskus Muisti:
1.
(1)

On kansallinen ja kansainvälinen tiedekeskus ja verkkopalvelu.
2. Kertoo naisten, lasten ja miesten elämästä sota-aikana.
3. Tarjoaa vieraalle vuorovaikutteisen, elämyksellisen ja moniäänisen kokemuksen.
4. Kertoo sodasta objektiivisesti, eri osapuolia ymmärtäen.
5. Hyödyntää digitaalisuutta ja uusinta näyttelyteknologiaa.
6. Osallistuu toiminnallaan ajankohtaiseen keskusteluun sodasta ja rauhasta.

Tutki ja koe Muistissa 🔎Oletko jo käynyt tutustumassa vaihtuvaan Tehtaat sodassa -näyttelyyn?Suomen Elinkeinoelämän Kes...
20/08/2026

Tutki ja koe Muistissa 🔎

Oletko jo käynyt tutustumassa vaihtuvaan Tehtaat sodassa -näyttelyyn?

Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elkan tuottama näyttely kertoo tehtaiden ja tehdastyöläisten sotaponnisteluista Suomen kotirintamalla vuosina 1939–1945. Näyttely kertoo, miten tehtaat varautuivat sodan syttymiseen ja pommituksiin, mitä tehtaissa valmistettiin sodan aikana ja miten yritykset osallistuivat työntekijöidensä evakuoimiseen luovutetuilta alueilta.

Näyttely on esillä Muistissa lokakuun loppuun asti.

Tervetuloa tutustumaan!

Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo ovat vielä elokuun ajan avoinna päivittäin ma-su klo 10-17. Lipunmyynti päättyy klo 16.30.
Syyskuussa palaamme talvikauden aukioloaikoihin ma-la klo 10-17.

📍 Ristimäenkatu 4, Mikkeli
📅 1.6.-31.8.2026 avoinna ma-su
🕙 klo 10-17

Kuvat:

1. Lahden Liemivoima -juliste (1947), Elka.

2. Ilmapommitusten jälkiä Mikkelissä 1940. Kyyhkylän arkisto, Elka.
mikkeli

Maailman humanitaarisuuden päivää vietetään 19.8. Päivänä muistetaan niitä, jotka ovat menettäneet henkensä tai loukkaan...
19/08/2026

Maailman humanitaarisuuden päivää vietetään 19.8. Päivänä muistetaan niitä, jotka ovat menettäneet henkensä tai loukkaantuneet humanitaarisessa avustustyössä sekä kunnioitetaan niitä, jotka parhaillaan työskentelevät ihmishenkien pelastamiseksi ja suojelemiseksi erilaisten kriisien keskellä.

Miljoonien ihmisten elämä on tällä hetkellä humanitaarisen avun varassa maailman eri kriisien ja konfliktien keskellä.

Myös Suomi sai humanitaarista apua 1939-1945 sotien aikana ja jälkeen. Kuvassa Ranskan Punaisen Ristin ambulansseja ja henkilökuntaa Helsingissä talvisodan aikana.

SA-kuva.

Sotainvalidien päivää vietetään 18.8. Sotainvalidien Veljesliiton perustamispäivänä. Sodan jälkeen Suomessa eli kymmeniä...
18/08/2026

Sotainvalidien päivää vietetään 18.8. Sotainvalidien Veljesliiton perustamispäivänä.

Sodan jälkeen Suomessa eli kymmeniätuhansia sotainvalideja, joista moni oli monivammainen. Raajojen menetykset, krooniset kivut ja aistivammat olivat yleisiä. Lisäksi monilla oli eri asteisia traumoja. Sotainvalideja koulutettiin uusiin ammatteihin ja vain harva heistä jäi täysin yhteiskunnan tukien varaan. Yhteiskuntaan sopeutuminen ei kuitenkaan ollut helppoa.

Psyykkiset vammat olivat pitkään vaiettuja ja alidiagnosoituja. Harva sai korvausta sodan aiheuttamista mielenterveysongelmista.

📷 Kuvassa jousiammuntaa mahdollisesti Kaunialan sotavammaissairaalalla 1950-luvulla. Sotainvalidien Veljesliiton kuva-arkisto.

Tutki ja koe Muistissa 🔎Millaisia miehiä olivat kotipaikkakuntasi kaatuneet ja kuinka paljon heitä oli sodan eri vaiheis...
15/08/2026

Tutki ja koe Muistissa 🔎

Millaisia miehiä olivat kotipaikkakuntasi kaatuneet ja kuinka paljon heitä oli sodan eri vaiheissa? Entä miten sotapalvelus jakautui suomalaisten eri ikäluokkien kesken?

Sodan ja rauhan keskus Muistissa pääset tutkimaan esityksiä, joissa valtava arkistoaineisto on saatettu helposti avautuvaan ja selattavaan muotoon kosketusnäytöille. Kaatuneiden tietokanta sekä Pienoisarmeija -kokonaisuudet havainnollistavat Suomen armeijan rakennetta, ikäjakaumaa ja menetysten kohdistumista tiettyihin ikäluokkiin ja paikkakuntiin.

Tervetuloa tutkimaan! Muisti ja Päämajamuseo ovat kesäkaudella avoinna päivittäin ma-su.

📅 1.6.-31.8.2026
🕙 klo 10–17. Lipunmyynti sulkeutuu klo 16.30.
📍 Ristimäenkatu 4, Mikkeli
👉 https://muisti.org/

Kuva: Pihla Liukkonen

Museokortti visitmikkeli.fi

Espanjan sisällissota kansainvälistyiEspanjan sisällissota alkoi 17. heinäkuuta 1936 oikeistolaisten upseerien noustessa...
14/08/2026

Espanjan sisällissota kansainvälistyi

Espanjan sisällissota alkoi 17. heinäkuuta 1936 oikeistolaisten upseerien noustessa kapinaan maan tasavaltalaista hallitusta vastaan. Elokuun 1936 aikana rintamalinjat alkoivat muodostua ja Espanja jakautui tasavaltalaisten ja kansallismielisten hallitsemiin alueisiin.

Sodan laajeneminen herätti huolta muualla Euroopassa. Elokuussa 1936 Ranskan ja Iso-Britannian aloitteesta lopulta 27 maata allekirjoitti puuttumattomuussopimuksen ja sitoutui olemaan sekaantumatta sisällissotaan. Sopimuksen tavoitteena oli ehkäistä konfliktin laajeneminen eurooppalaiseksi suursodaksi. Saksa, Italia ja Neuvostoliitto rikkoivat sopimusta avoimesti toimittamalla sisällissodan eri osapuolille joukkoja ja kalustoa.

Todellisuudessa Espanjaan saapui tuhansittain vapaaehtoisia eri puolilta maailmaa, myös puuttumattomuussopimuksen allekirjoittaneista maista. Tasavaltalaisten puolella taistelleisiin kansainvälisiin prikaateihin liittyi vapaaehtoisia yli 50 maasta. Erityisesti Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa kansainvälisten prikaatien muistoa on vaalittu aktiivisesti vuosittaisissa tapaamisissa, konserteissa ja konferensseissa.

📷 Yksi sodan ensimmäisistä merkittävistä taisteluista käytiin Irúnin kaupungissa aivan Ranskan rajan tuntumassa. Kuvassa tasavaltalaisten puolella taistelleita siviilejä Irúnin taistelun aikana. Biblioteca Nacional de Defensa.

Suomen rauhanvaltuuskunta matkusti Pariisin rauhanneuvotteluihin. Valtuuskuntaa johti pääministeri Mauno Pekkala ja jäse...
13/08/2026

Suomen rauhanvaltuuskunta matkusti Pariisin rauhanneuvotteluihin. Valtuuskuntaa johti pääministeri Mauno Pekkala ja jäseninä olivat ulkoministeri Carl Enckell ja eri puolueiden edustajia. Lisäksi mukana oli kymmenkunta asiantuntijaa. Seuraavana päivänä esitetyssä puheessa Suomi ehdotti sotakorvausten vähentämistä sadalla miljoonalla dollarilla välirauhansopimuksessa sovitusta summasta. Viittaukset menetettyyn Karjalaan osana historiallista Suomea oli päätetty jättää puheesta pois pääministerin tavattua edellisiltana Neuvostoliiton ulkoministerin Molotovin.

Kuvassa Suomen rauhanvaltuuskunta asiantuntijoidensa ja avustajiensa kanssa Malmin lentokentällä 13.8.1946. Hede Foto, Työväen Arkisto.

Koulut alkavat pääsääntöisesti tällä viikolla. Onnea kaikille koulutaipaleensa aloittaville ja jo pidemmällä opinnoissa ...
10/08/2026

Koulut alkavat pääsääntöisesti tällä viikolla. Onnea kaikille koulutaipaleensa aloittaville ja jo pidemmällä opinnoissa oleville!

Koululais- ja opiskelijaryhmät ovat lämpimästi tervetulleita Muistiin! Meillä pääsee paitsi tutustumaan sodan ja rauhan teemoihin myös havainnoimaan ja oppimaan humanistisia tietoja, taitoja ja ilmiöitä.

Katso tarjontamme tarkemmin täältä: https://muisti.org/kouluille/

Muista myös Sodan muisti -oppimateriaali! https://sodanmuisti.fi/

9.8. vietetään Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää.Muisti kertoo sodasta myös suomalaisen taiteen keinoin. Poik...
09/08/2026

9.8. vietetään Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää.

Muisti kertoo sodasta myös suomalaisen taiteen keinoin. Poikkeustila 2.0 -näyttelyssämme on nähtävillä Harri Pälvirannan teos Vapautemme hinta sekä Juhana Moisanderin teos Keisarin uudet vaatteet. Vapautemme hinta tarkastelee yksilöllisen surun ja historiallisen kertomuksen kohtaamista suhteessamme sankarivainajiin. Keisarin uudet vaatteet puolestaan kertoo siitä, kuinka karismaattinen johtaja houkuttelee väkijoukkoja puolelleen valheen keinoin.

Tarkkanäköisimmät voivat bongata näyttelystämme myös Tove Janssonin pitkäaikaisen kumppanin Tuulikki Pietilän kuvattuna Äänislinnassa vuonna 1944 (SA-kuva). Löydätkö kuvan Muistin näyttelystä?

90 vuotta sitten suomalainen yleisurheilija Volmari Iso-Hollo (1907–1969) voitti Berliinin olympialaisten 3 000 metrin e...
08/08/2026

90 vuotta sitten suomalainen yleisurheilija Volmari Iso-Hollo (1907–1969) voitti Berliinin olympialaisten 3 000 metrin estejuoksun ja paransi samalla maailmanennätystä ajalla 9.03,8. Hän oli nelinkertainen olympiamitalisti lukeutuen 1930-luvun suomalaisiin huippujuoksijoihin.

Suomi saavutti olympialaisten urheilulajeissa yhteensä 19 mitalia. Suomalaiset menestyivät erityisesti yleisurheilussa, painissa ja voimistelussa.

📷 Ensimmäisessä kuvassa Volmari Iso-Hollo keskellä. SA-kuva 26.8.1941. Toisessa kuvassa Iso-Hollo ylittämässä estettä Berliinin olympialaisissa 1936.

8.8. vietetään kansainvälistä kissojen päivää. Rintamalla kissoja oli sotilaiden lemmikkeinä ja maskotteina etenkin asem...
08/08/2026

8.8. vietetään kansainvälistä kissojen päivää. Rintamalla kissoja oli sotilaiden lemmikkeinä ja maskotteina etenkin asemasodan aikaan. Kuvassa korsukissat kiipeilypuuhissa Aunuksen kannaksella elokuussa 1943.

SA-kuva.

Osoite

RistimäenKatu 4
Mikkeli
50100

Puhelin

+358505524233

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Muisti :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Muisti :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria