Mitkä ovat aukioloajat?

Tiistai 10:00 - 17:00 Keskiviikko 11:00 - 18:00 Torstai 10:00 - 17:00 Perjantai 10:00 - 17:00 Lauantai 10:00 - 17:00 Sunnuntai 10:00 - 17:00

Kuopion korttelimuseo

Name: Kuopion korttelimuseo
Address: KirkkoKatu 22, Kuopio, 70100, FI
Telephone: +358447182627
Price range: £

Koti
Suomi
Kuopio
Kuopion korttelimuseo

Entisajan puutalokortteli Kuopion keskustassa. Kuopion korttelimuseo muodostuu yhdentoista vanhan puutalon muodostamasta korttelista.

Korttelin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun lopulta ja nuorimmat 1800-luvun lopulta. Rakennusten sisätiloissa esitellään erilaisten perheiden asumista 1800-luvulta 1930-luvulle. Lisäksi museoon kuuluu apteekkitalo, näyttelysali ja kirjailija Minna Canthin huone. Museokorttelin rakennuksissa on liikkumista vaikeuttavia esteitä: portaita, kapeita oviaukkoja ja korkeita kynnyksiä. Näyttelysali-ko

koustilarakennuksessa (rak. 1) on invasisäänkäynti ja -wc. Kuopion korttelimuseo on osa Kuopion museokeskusta ja Pohjois-Savon alueellisena vastuumuseona toimivaa Kuopion kulttuurihistoriallista museota. Aukioloajat
pe–su klo 10–15
ma–to suljettu

Pääsymaksut
Aikuiset 8 €
Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmies- tai siviilipalvelua suorittavat 5 €
Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
Koululaisryhmien käynnit museossa ovat maksuttomia

Tiedustelut ja opastusvaraukset puh. 044 718 2627

16/08/2026

Korttelimuseon ohjelmaa viikolle 34. Luvassa on kehruuta ja opastus.

Torstaina 20. päivä on klo 14:00 on kehruunäytös. Näytöksessä pääsee näkemään ja mahdollisesti kokeilemaan millaista oli tehdä oma lanka omiin vaatteisiin menneinä aikoina.

Lauantaina 22. päivä klo 13 taas on opastus. Tule perehtymään vanhan puu-Kuopion historiaan ja siihen miten elämä on kaupungissamme muuttunut vuosisatojen varrella.

Lisätietoa museoiden tapahtumista löytyy Kuopion museoiden tapahtumakalenterista, jonka linkki löytyy profiilissa!

12/08/2026

Kuopiossa on aikojen mittaan ollut kymmenittäin yleisiä saunoja. Nämä saunat eivät olleet ainoastaan rentoutumisen paikkoja, vaan arkisen puhdistautumisen helpottajia ennen pesuhuoneiden ja omien saunojen yleistymistä. Saunoissa käytiin peseytymässä etenkin työviikon päätteeksi lauantaisin. Yleisten saunojen kulta-aika kesti Kuopiossa 1800-luvun lopulta 1960-luvulle.

Ehkäpä tunnetuin kuopiolainen sauna oli Dahlströmin sauna, eli tuttavallisemmin Talstin sauna, joka palveli asiakkaita 120 vuoden ajan vuoteen 1974 asti osoitteessa Maaherrankatu 29. Saunomaan tullessa asioitiin ensin lippuluukulla, josta sai pääsylippujen lisäksi ostaa vastoja ja virvokkeita. Dahlströmillä oli myös limonaditehdas, jonka tuotteita nautittiin muissakin kuopiolaissaunoissa. Saunat jakaantuivat naisten ja miesten puoliin, joissa kussakin oli tavallisesti oma saunottajansa. Dahlströmin saunassa oli lisäksi ns. numerosauna, jota voisi nykykielellä kutsua ehkäpä tilaussaunaksi, jossa sai löylytellä omassa rauhassa.

Yleisten saunojen hiipuminen kytkeytyy puutalokaupungin häviämiseen 1900-luvun puolivälin jälkeen. Uusiin kerrostaloihin sijoitetut taloyhtiösaunat ja myöhemmin yleistyneet huoneistokohtaiset saunat vähensivät tarvetta julkisille saunoille. Osaltaan saunominen siirtyi myös uimahalleihin. Kuopioon uimahalli saatiin vuonna 1969. Vielä 1980-luvun alussa Kuopiossa toimi seitsemän yleistä saunaa, m***a pian useimmat niistä sulkivat ovensa. Tiettävästi viimeisenä lopetti Lapinlinnankuja 2:ssa toiminut Kolehmaisen sauna vuonna 1987.

Kuvat Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmista. Kuvaaja selitteen lopussa, jos se on tiedossa:
Kuva 1: Dahlströmin saunan sisäänkäynti vuonna 1970. Hannu Puurunen.
Kuva 2: Löylysaunan (Holopaisen saunan) katukyltit Hatsalankatu 8:ssa vuonna 1974. Martti Lätti.
Kuva 3: Tuomaisen sauna, ”Alasauna”, Itkonniemellä. Kuva vuodelta 1980, jolloin sauna oli jo suljettu. Tauno Pastila.
Kuva 4: Kolehmaisen saunan pesutila vuonna 1982. Kari Jämsen.
Kuva 5: Koposen saunan saunottaja Hilda Summanen (oik.) saunan ovella 1940-luvulla.

09/08/2026

Räsymatot

1800-luvulla kankaat olivat kalliita ja kuluneet vaatteet ja lakanat hyödynnettiin loppuun asti. Tekstiilit leikattiin pitkiksi suikaleiksi eli räsyiksi ja kudottiin kangaspuilla uudeksi matoksi. Kutomisen taito siirtyi äidiltä tyttärelle. Kangaspuut olivat monessa perheessä arvostettu omaisuus. Perinteinen räsymatto koostuu loimesta ja kuteesta. Loimi on maton pituussuuntainen rakenne, jonka väliin räsysuikaleet kudotaan.

Tarkkaan ei tiedetä, milloin räsymattojen valmistaminen alkoi. Ensimmäisenä räsymattoja alkoivat käyttää säätyläiset 1800-luvun alkupuolella. Vuosisadan lopulla matot levisivät talonpoikaiskoteihinkin. Ne olivat statussymboleita, joihin kaikilla ei ollut varaa. Perinteiset räsymatot olivat kapeita, yleensä kyynärän eli noin 50–60 senttiä leveitä. Pituutta saattoi olla useita metrejä, sillä lattia peitettiin seinästä seinään.

09/08/2026

Korttelimuseon ohjelma viikolle 33.

Torstaina 13. päivä on museokotien opastus. Jos olet koskaan miettinyt millaista oli elää noin 100 vuotta sitten kannattaa tulla mukaan.

Lauantaina 15. päivä klo 13 syvennytään vanhan puu-Kuopion historiaan Talojen tarinoita-opastuksella. Käymme läpi kaupungin historiaa ja elämää puutaloissa Kuopion perustamisesta aina nykyaikaan asti.

Lisää tietoa museoiden tapahtumista löytyy Kuopion museoiden tapahtumakalenterista, jonka linkki löytyy profiilista!

08/08/2026

Emännän vuodevaatteet

Liinavaatteiden, pyyhkeiden, alusvaatteiden ja muiden käyttötekstiilien ohella vanutikattu morsiuspeite oli tärkeä osa säätyläisnaisen kapioita. Morsiustäkin tikkaaminen ja kirjaileminen oli aikaa vievää ja kallista. Täkeissä saatettiin yhdistellä useita tekniikoita, tikkausta ja kirjailuja erilaisin pistoin. Materiaalit olivat arvokkaita: silkkikankaita ja silkkilankoja. Myöhemmin huolella kirjailtu ja tikattu täkki koristi morsiusvuodetta, jonka nimikoidut ja pitsein koristellut liinavaatteet, lakanat, morsiamen yöpuku ja yömyssy olivat tarkoitettu tekemään vaikutus pikemminkin naisvieraisiin kuin sulhaseen.

Sängyn päällä on yöpukulaukku 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Kankaiset pussit olivat tuolloin hyvin muodikkaita säilytysratkaisuja. Puuvillakankainen laukku muodostaa yhden taskun, jonka kansi suljetaan langasta valmistetulla napilla. Laukun ympäri kiertää valkoinen pitsi. Etuosassa on punaisella langalla varsipistoin kirjottuja kukka-aiheita. Laukku laitettiin päiväksi koristeellisten tyynyjen päälle.

Tyynyliinat ovat ohutta pellavapalttinaa. Niiden kolmea sivua kiertää käsin virkattu pitsi ja kulmissa on valkokirjontaa.

07/08/2026

Merkkausliinat

Säätyläistytöt aloittivat ompelemisen jo lapsena ja siihen harjaannuttiin vuosien aikana. Merkkausliinoja säätyläistytöt tekivät kymmenen ikävuoden molemmin puolin. Sen avulla harjoiteltiin erilaisia pistoja, kirjaimia ja numeroita, sommittelutaitoja sekä kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Merkkausliinan tekemisessä opittuja taitoja hyödynnettiin liinavaatteiden nimikoimisessa ja erilaisissa kirjontatöissä sekä aivan erityisesti kapioita valmistaessa.

1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella merkkausliinoihin yleensä kirjailtiin tekijän nimikirjaimet, samoin kuin hänen vanhempiensa sekä mahdollisesti isovanhempien ja sisarusten nimikirjaimet. Merkkausliinat toimivat siis eräänlaisena sukutauluna.

Merkkausliinan merkitys oli kasvatuksellinen ja esteettinen. Niitä tehtiin taitojen näyttämiseksi ja harjoitukseksi, m***a niillä oli myös tärkeä tehtävä säätyläiskulttuurin traditioiden välittäjänä.

06/08/2026

Korttelimuseolta löytyy monia kahviin liittyviä esineitä, eikä se ole mikään ihme. Kahvi on ollut tärkeä osa suomalaisten elämää jo 300-vuoden ajan.
Kuvissa näkyy kahvipaketteja, astiastoja, kahvipannuja, myllyjä sekä rännäli, jolla paahdettiin kahvipapuja.

Kahvin juonti alkoi Suomessa 1700-luvulla. Se oli harvinaista ja kallista, kuten muukin siirtomaista saatu tavara. Aluksi se oli vain herrasväen juoma, m***a viljelyn lisäännyttyä ulkomailla, laski kahvin hinta ja peruskansakin pääsi nauttimaan juomasta.

Kahvi piti ostaa markkinoilta, jonne tehtiin maalta omat reissunsa. Pavut ostettiin kokonaisina ja ne piti itse pahtaa sekä jauhaa. Sitä voitiin jatkaa viljan jyvillä tai sikurilla omaan käyttöön, m***a vieraille tarjoiltiin kahvi aina täystavarana.

Kahvista tuli lopulta osa suomalaisten jokapäiväistä elämää. Sitä juotiin arkena ja juhlana, kotona hellalta ja tienpäällä nuotiolta.

30/07/2026

Öljylamput.
Nämä joka kodin hyötyesineet yleistyivät Suomessa valonlähteinä 1800-luvulla. Lamput olivat teollista tuotantoa ja peruslamppu voitiin valmistaa edullisesti. Siltikin varakkaammilla oli varaa kauniimpiin vaihtoehtoihin, kuten kuvista näkee.

Aluksi öljylampuissa poltettiin naurisöljyä ja vuoden 1860 jälkeen pääasiassa valopetrolia sen tultua markkinoille. Öljy tuotiin ulkomailta ja sotavuosina 1914-1918 Suomeen iski akuutti p**a kaupan katkettua. Monet kodit jäivät taas uunivalkean valon varaan.

Öljyriippuvaisuudesta huolimatta lamput syrjäyttivät nopeasti aikaisemmin käytetyt puupäreet. Päreiden tekijät, jotka olivat usein vanhuksia tai kunnan hoidokkeja, menettivät sen kautta sosiaalisen asemansa ja pienet tulonsa. Teknologinen kehitys on siis aina muuttanut ihmisen sosiaalisia suhteita.

Tiedätkö, mistä museokodeista kuvien lamput löytyvät?

28/07/2026

Kulissien takana tapahtuu myös kesällä. Mitähän kuuluu rakennukselle 13, joka sulkeutui jo keväällä yleisöltä?

Kurkistetaanpa hieman rakennuksen 13 lattiarakenteeseen. Kesällä alapohjaan tehtiin korjauksia poikkeavan hajun vuoksi. Alapohjan kestopuut olivat kosketuksissa hienojakoiseen hiekkaan maanpinnalla. Maanpintaa alennettiin, hiekkaa poistettiin ja tilalle levitettiin kapillaarikatkosoraa, joka estää kosteuden nousun maaperästä rakenteisiin. Kestopuut poistettiin ja korvattiin betonilaatoilla.

Aiempina vuosikymmeninä sahatavara suojattiin usein puunsuoja-aineella, jonka vuoksi puusta saattaa vapautua epämiellyttävää hajua sisäilmaan.

Kloorifenoleita käytettiin yleisesti 1930–1980-luvuilla kyllästysaineina suojaamaan puurakenteita lahoamiselta, sinistymiseltä ja homekasvulta. Kloorianisolit ovat haihtuvia yhdisteitä, joita voi vapautua sisäilmaan mikrobien hajottaessa kloorifenoleilla kyllästettyä puumateriaalia. Kloorifenoleista muodostuvat kloorianisolit voivat kaasumaisina siirtyä asuintiloihin. Useilla kloorianisoleilla on erittäin alhainen hajukynnys. Matalat pitoisuudet voidaan havaita sisäilmassa ja niiden haju saatetaan aistia epämiellyttävänä ja sekoittaa homeen hajuun. Kloorianisoleille ei ole terveysperusteisia raja-arvoja eikä asunnon sisäilmassa mitattuja kloorianisolipitoisuuksia voida liittää haitallisiin terveysvaikutuksiin. Kloorianisoleihin liittyvä haju voidaan kuitenkin kokea viihtyvyyshaittana.

(Lähde: Valvira Dnro V/148/2024).

26/07/2026

Heinäkuun lopullekin on ohjelmaa Kuopion korttelimuseolla!

Keskiviikkona 29.7. on kesän viimeinen leikkihetki. Vielä kerran voi tulla porukalla leikkimään klo 12 korttelimuseon pihalle, joten siellä nähdään!

Torstaina 30.7. klo 14 on taas museokoteihin yleisöopastus. Kierroksella päästään tutustumaan paremmin millaista asuminen on voinut olla puutalokorttelissa.

Lauantaina 1.8. klo 13 jatkuu viikoittaiset Talojen tarinoita-yleisöopastukset. Tule ihmeessä tutustumaan paremmin Puu-Kuopion historiaan pääsylipun hinnalla!

Tapahtumakalenterista löytää vielä lisää tekemistä! Linkki löytyy profiilista.

Osoite

KirkkoKatu 22
Kuopio
70100

Aukioloajat

Tiistai	10:00 - 17:00
Keskiviikko	11:00 - 18:00
Torstai	10:00 - 17:00
Perjantai	10:00 - 17:00
Lauantai	10:00 - 17:00
Sunnuntai	10:00 - 17:00

Puhelin

+358447182627

Nettisivu

https://www.kuopionkorttelimuseo.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Kuopion korttelimuseo :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.