Suomen merimuseo

Suomen merimuseo Merellisen Suomen kotisatama Kotkan kantasatamassa Merikeskus Vellamossa.

Tulevalla viikolla kunnioitetaan jälleen Itämerta. Suomen merimuseossa on sen kunniaksi Itämeripäivän opastus Rohkeus, r...
23/08/2026

Tulevalla viikolla kunnioitetaan jälleen Itämerta. Suomen merimuseossa on sen kunniaksi Itämeripäivän opastus Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu -näyttelyyn 27.8.2026 klo 12.00–12.30.

Tervetuloa Itämeripäivän erikoisopastukselle Suomen merimuseossa esillä olevaan Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu -näyttelyyn. Aikuisille suunnatulla opastuksella tutustutaan rakastettujen muumihahmojen maailmaan sekä Tove Janssonin läheiseen suhteeseen mereen. Kierroksella nähdään myös Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän käytössä ollut Victoria-vene.

Opastus sisältyy Merikeskus Vellamon pääsymaksuun (15/10 €). Museokortti- ja Kaikukortti-kävijät pääsevät mukaan korttia näyttämällä sekä alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Yleisöopastus on tarkoitettu yksittäisille kävijöille, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Opastus on osa John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää, jota vietetään vuosittain meren kunniaksi. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta Itämerestä, innostaa nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme ja kannustaa konkreettisiin tekoihin sen hyväksi.

📸Museovirasto / Soile Tirilä

Osallistu arvontaan ja voita liput S/S Saimaan risteilylle Savonlinnassa! Arvotut risteilyt järjestetään 27.8.2026 valta...
20/08/2026

Osallistu arvontaan ja voita liput S/S Saimaan risteilylle Savonlinnassa! Arvotut risteilyt järjestetään 27.8.2026 valtakunnallisen Itämeripäivän kunniaksi, yhteistyössä Riihisaaren museon kanssa.

Osallistu arvontaan: Risteilyliput 133-vuotiaalle s/s Saimaalle!

Oletko aina halunnut seilata tarkastusalus Saimaalla? Tällä aluksella ei tehdä maksullisia yleisöristeilyjä, joten laivan kyytiin pääsee harvoin. Nyt se saattaa kuitenkin olla mahdollista. Arvotut risteilyt järjestetään 27.8.2026 valtakunnallisen Itämeripäivän kunniaksi, yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa.

Osallistumalla arvontaan, voit voittaa ainutlaatuiset risteilyliput kahdelle hengelle s/s Saimaan risteilylle. Lippuja arvotaan n. 60 matkustajalle. Risteilyt tehdään torstaina 27.8.2026 klo 12.30, 14.00 ja 15.30. Risteilyn kesto 1 tunti / risteily, lähtö ja paluu: Riihisaaren museolaituri.

HUOM! HUOM! Arvontaan osallistutaan VAIN seuraavan linkin kautta avautuvalla arvontalomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/S/558E192A332827EB

--

S/s SAIMAA on yksi merkittävimmistä historiallisista aluksistamme. Sitä on monesti kutsuttu Suomen kauneimmaksi höyrylaivaksi.

Tarkastusalus Saimaan tehtävänä oli mm. tarkastaa ja merkitä vesiväyliä Saimaalla. S/s Saimaan kyydissä on risteillyt vuosikymmenten aikana m***a kuningasta, presidenttiä ja pääministeriä.

S/s Saimaa on valtion alus, ja se kuuluu Suomen merimuseon kokoelmiin. Se on edelleen upea alus ja toimintakuntoinen haloilla kulkeva höyrylaiva. Kesästä 2023 lähtien alus on ollut yleisön tutustuttavana osana Riihisaaren museolaivastoa.

Järjestäjä: Riihisaari – Savonlinnan museo
Yhteistyössä: Suomen kansallismuseo / Suomen merimuseo
Instagram ja Facebook eivät ole osallisena arvonnassa.

Kuva: Jussi Kirmanen / Riihisaari - Savonlinnan museo

15/08/2026

🌊 Mitä sinä voit tehdä Itämeren hyväksi?

Majakkalaiva Kemi on toiminut paitsi majakkana myös merenmittaustukialuksena. Laivalla tehtiin myös sää- ja merihavaintoja, ja huolestuttavia havaintoja Itämeren tilasta on tehty jo 1960-luvulta lähtien.

Itämeren suuri ongelma on rehevöityminen. Se samentaa vettä ja edesauttaa muun muassa sinileväkukintoja. Sinilevä ei nimestään huolimatta ole levä, vaan syanobakteeri, joista osa voi tuottaa haitallisia myrkkyjä.

Kaikki levät eivät kuitenkaan ole haitallisia! Rakkolevä on Itämeren tärkeä avainlaji, joka tarjoaa monille eliöille ravintoa ja suojaa.

💙 Mitä voit itse tehdä?

🥕 Vastuullisilla valinnoilla esimerkiksi elintarvikkeiden hankinnassa voi vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin. Yksi Itämeren suurimmista ongelmista on liiallinen ravinnekuormitus, erityisesti fosforin ja typen päätyminen mereen.

🧹 Alkukesästä rantakiviä voi harjata puhtaaksi rihmalevästä ja sedimentistä, jolloin rakkolevälle syntyy paremmin kiinnittymispintoja. Harjaaminen pitää ajoittaa noin pari viikkoa ennen kesäkuun täysikuuta, jolloin rakkolevä lisääntyy. Älä kuitenkaan harjaa pois itse rakkolevää tai muita arvokkaita lajeja.

🚯 Pienillä arjen teoilla on merkitystä. Suosi ympäristöystävällisiä pesuaineita äläkä roskaa luontoa tai vesistöjä. Esimerkiksi tupakantumpit sisältävät muovia ja voivat hajotessaan muodostaa mikromuovia.

Pidetään yhdessä huolta Itämerestä! 💙🌊

Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20231278?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Rakkolev%C3%A4

https://itameri.fi/itameren-tila/haitalliset-aineet/levamyrkyt/

📸peltiristi; merivirran mittari, Matti Kilponen, Helsinki, Suomen merimuseon esinekokoelma
Merenkulkulaitoksen kokoelma

Vellamon kesäkausi päättyy pian, m***a vielä on mahdollisuus tutustua Ruotsinsalmen meritaisteluihin ja sen jälkeen rake...
13/08/2026

Vellamon kesäkausi päättyy pian, m***a vielä on mahdollisuus tutustua Ruotsinsalmen meritaisteluihin ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinaan oppaan kanssa.

Puoli tuntia kestävät opastukset lähtevät joka päivä klo 12 Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn edestä. Kierros oppaan kanssa sisältyy museopääsylipun hintaan.

📆 Kesän viimeinen yleisöopastus pidetään sunnuntaina 16.8.2026 klo 12.

Meiltä voi varata ryhmällesi sopivan opastuksen ympäri vuoden! Kierros yksittäisessä näyttelyssä tai yleiskierros Vellamon tarjontaan syventää mielenkiintoisiin yksityiskohtiin.

Varaukset: 040 350 0497, [email protected]

💍 Tiesitkö, että viimeisen kuvan kampa ei ollut takkujen selvittämistä varten, vaan sitä käytettiin nykyisten sormusten sijasta avioliiton symbolina vyötäröllä tai kaulassa. Merellä kampa muistutti myös kaukaisesta kodista. 🏠

12/08/2026

⚓ Merenkulkuhallituksen tarina 🇫🇮

Tällä videolla tutustutaan Merenkulkuhallituksen historiaan ja sen rooliin Suomen merenkulussa. Samalla oppaat esittelevät museolaivoilta löytyviä Merenkulkuhallitukseen liittyviä esineitä ja asioita, sekä kertovat niihin liittyviä yksityiskohtia.

Huom. Osa videolla näkyvästä esineistöstä kuuluu oppaiden omiin kokoelmiin, eivätkä ne ole Suomen merimuseon luetteloitua kokoelmatavaraa.

🛟 Tervetuloa bongaamaan laivoilta Merenkulkuhallituksen historiaa! 🚢

11/08/2026

Vielä kerkeätte museolaivoille vierailemaan sunnuntaihin 16.8. Klo 18:00 asti🚢 Sen jälkeen me oppaat siirrymme tanssahdellen muihin askareisiin. Jäänmurtaja Tarmo sekä majakkalaiva Kemi jäävät Suomen merimuseon vakituisen väen hoidettavaksi, ja ne valmistellaan tulevaa talvikautta varten.

Näin mahtavaa showta ei ole luvassa, m***a jäänmurtaja Tarmon yleisöopastuksille on mahdollista osallistua joka päivä klo 13:00 ja 15:30✨ Tervetuloa!

Oletko koskaan ihmetellyt kirkossa roikkuvia laivoja? ⛵Monen suomalaisen kirkon katosta riippuu pienoismallilaiva. Kirkk...
09/08/2026

Oletko koskaan ihmetellyt kirkossa roikkuvia laivoja? ⛵

Monen suomalaisen kirkon katosta riippuu pienoismallilaiva. Kirkkolaivoja tavataan erityisen paljon rannikkoseuduilla, mikä kertoo perinteen läheisestä yhteydestä mereen ja merenkulkuun.

Kirkkolaivaperinteen arvellaan levinneen Suomeen Ruotsista ensin Ahvenanmaalle, sieltä Turun saaristoon ja vähitellen muualle Suomeen. Perinne kukoisti erityisesti 1600- ja 1700-luvuilla, ja Suomessa tunnetaan yli 200 nykyistä tai aikaisempaa kirkkolaivaa.

Kirkkolaivoihin liittyy myös votiiviperinne. Vaaralliselle merimatkalle lähdettäessä tai merihädän aikana saatettiin luvata kirkolle lahja, mikäli matkasta selvittäisiin. Onnellisen paluun jälkeen lahjaksi voitiin antaa laivan pienoismalli. Kaikki kirkkolaivat eivät kuitenkaan ole votiivilaivoja, vaan niitä on lahjoitettu myös muista syistä.

⚓ Kollaasin suurimmassa kuvassa on kansallisesti merkittävä harvinaisuus, Hauhon kirkkolaiva vuodelta 1609. Yli 400-vuotias pienoismalli on vanhin Suomessa säilynyt kirkkolaiva ja yksi Pohjoismaiden vanhimmista. Se on poikkeuksellisen arvokas osa suomalaista merenkulun ja kulttuuriperinnön historiaa.

Hauhon seurakunta luovutti kirkkolaivan jo vuonna 1882 Suomen Muinaismuistoyhdistykselle. Nykyisin se kuuluu Kansallismuseon historiallisiin kokoelmiin, ja se oli ennen Suomen merimuseon meneillään olevaa päänäyttelyuudistusta esillä Merikeskus Vellamossa.

Kollaasin muut kirkkolaivat ovat oppaidemme eri kirkoissa bongaamia. 👀⛵ Mikään kuvissa näkyvistä kirkkolaivoista ei kuulu Suomen merimuseon kokoelmiin.

Oletko sinä bongannut kirkkolaivan? ⛵📸 Jos sinulta löytyy kuva, jaa se kommenteissa! 👇



📸 Kuva Hauhon kirkkolaivasta: Timo-Tapani Kunttu, Suomen merimuseo
Muut kirkkolaivat ylhäältä alas:
Hangon kirkko, Hanko
Langinkosken kirkko, Kotka
Mikael Agricolan kirkko, Helsinki
Pyhän Yrjön kirkko, Maarianhamina
Johanneksen kirkko, Hamina
Virolahden kirkko, Virolahti
Porvoon tuomiokirkko, Porvoo

09/08/2026

Tänään 9. elokuuta liputetaan Tove Janssonille ja suomalaiselle taiteelle. 🇫🇮 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 112 vuotta kirjailijan, kuvataiteilijan ja muumien luojan syntymästä.

Meri ja saaristo olivat tärkeä osa Tove Janssonin elämää. ⛵ Suomen merimuseon Venehallissa esillä oleva Victoria on Janssonin ja hänen puolisonsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilän, limisaumainen avovene. Victorialla he kulkivat kesäpaikalleen Klovharunin saarelle Porvoon ulkosaaristoon.

Veneen rakensi Toven lapsuudenystävä Albert Gustafsson Pellingissä vuonna 1962. Nimensä Victoria sai Toven ja Tuulikin isien mukaan, jotka molemmat olivat nimeltään Viktor.

Victoria lahjoitettiin Suomen merimuseolle vuonna 2006. ⚓💙

Hyvää Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää!

Osoite

Tornatorintie 99
Kotka
48100

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Suomen merimuseo :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Suomen merimuseo :lle:

Oikopolut

Jaa