28/07/2026
28.7.1956 oli surun päivä Konnevedellä ja Rautalammilla. Linja-auton jarrut pettivät ja auto ajautui lossilta järveen. Konneveden kotiseutuyhdistyksen vuosijulkaisussa Konneveden Joulu vuodelta 1986 kerrotaan tapahtumasta seuraavasti:
30 vuotta Kivisalmen onnettomuudesta
Vuosi 1956 pysyy monen konnevetisen mielessä ikuisesti. Tuolloin tapahtui järkyttävä lossionnettomuus Kivisalmen ylimenopaikalla Rautalammin ja Konneveden rajalla. Lauantaina 28.7. Jyväskylästä Kuopioon matkalla ollut linja-auto syöksyi pysähtymättä lossin yli järveen. Syynä onnettomuuteen oli jarrujen rikkoontuminen juuri ennen lossin puomia. Kuljettajan yrityksistä huolimatta auton pysäyttäminen epäonnistui, auto syöksyi veteen ja upposi monen metrin syvyyteen vieden 34 matkustajaa mennessään. Suurin osa matkustajista pelastui uppoavasta surmanloukusta, m***a viidelletoista matkustajalle pelastautuminen oli liian vaikeata.
Kuusi hukkuneista oli kotoisin Konnevedeltä. Aluksi hukkuneiden määräksi luultiin 26, sillä osa pelastautuneista matkustajista meni viranomaisille ilmoittamatta takaisin koteihinsa. Seuraavina päivinä lukumäärä saatiin kuitenkin selvitettyä. Seuraavissa haastatteluissa Heikki Sirkka ja Matti Korhonen kertovat kokemuksiaan onnettomuudesta.
Onnettomuus tapahtui v. 1956 28. heinäkuuta noin klo 10.25. Koivuranta Osakeyhtiön linja-auto oli matkalla Jyväskylästä Kuopioon ja lähestyi Kivisalmen lossia. Kuljettajana toimi Veli Immonen. Lossarin sijaisena Kivisalmessa onnettomuuspäivänä toiminut Heikki Sirkka kertoo, että kuljettaja oli suorittanut tavanomaiset tarkastukset autossa ennen lossille tuloa. Noin kilometri ennen lossia kuljettaja oli jättänyt matkustajan pysäkille, joten järveen syöksymisen aiheuttanut jarrusylinterin tiivistekumin rikkoutuminen on tapahtunut pahimmassa mahdollisessa paikassa.
Kun kuljettaja parikymmentä metriä ennen lossia huomasi jarrujen epäkunnon, ei ollut enää paljoakaan tehtävissä.
Linja-auto syöksyi järveen parin kymmenen metrin päähän lossista ja vei lossarinkin melkein mukanaan. Hän pelastui heittäytymällä riippumaan kaiteesta lossin ulkopuolelle. Heikki Sirkka kertoo, että heti onnettomuuden tapahduttua tulivat kyllä "killin" aatokset mieleen, m***a kuitenkin hän siirsi lossin välittömästi onnettomuusauton viereen, jotta pelastautuneet pääsivät heti turvaan. Linja-auton matkustajaosa vajosi nopeasti veteen vieden matkustajat mukanaan, joten pelastauturnisaikaa ei ollut paljon. Linja-auton sisällä on täytynyt vallita melkoinen kaaos, koska autossa oli paljon väkeä seisomassa. Heikki Sirkan mukaan matkustajista pelastui suuri osa kattoluukun kautta, m***a osa pelastui myös tuulilasista.
Hän kertoo myös, että 15 hukkuneesta oli vain kaksi auton sisäpuolella ja hekään eivät olleet kiinni istuimissaan. Rahastajana toiminut Kosti Ahonen oli juossut lähitaloon välittömästi hälyttämään paikalle apuvoimia. Yksi matkustajista saatiin virkoamaan tekohengityksellä. Koska apuvoimat saapuivat paikalle vasta noin 1/2 tuntia onnettomuuden jälkeen, uhreille ei ollut paljoakaan tehtävissä.
Aluksi hukkuneita luultiin olevan huomattavasti todellista määrää enemmän, koska pelastuneet olivat menneet koteihinsa ilmoittamatta mitään viranomaisille. Naarauksien jälkeen hukkuneiden määräksi kuitenkin todettiin 15. Onnettomuusauto nostettiin jo onnettomuuspäivänä vedestä ja auto liikennöi vielä useita vuosia onnettomuuden jälkeen.
Heikki Sirkka kertoo, että onnettomuus oli sen verran kauhea kokemus, että se muistuu vielä useasti unissa mieleen. Hän myös arvelee, että siltahankkeen toteuttaminen sai huomattavasti tuulta purjeisiinsa onnettomuuden tapahduttua. Sillan rakentamistyöt aloitettiin vuonna 1961, viisi vuotta onnettomuuden jälkeen.
Kattoluukusta ulos sekamelskasta
Olin juhannuksen aatonaattona veljeni hautajaisten jälkeen saattamassa sisartani Sulkavalle, ja satuirnme onnettomuusauton kyytiin. Matka oli mielestäni tavallinen. Onnettomuutta ei voinut mitenkään ennakoida, se vain tapahtui nopeasti, kertoo nykyisin särkisalolaisia taksillaan kyyditsevä Matti Korhonen. Vauhti ei ollut onnettomuushetkellä mitenkään suuri, ja kuljettaja yritti mielestäni tehdä kaikkensa auton pysäyttämiseksi. Kun auto syöksyi salmeen, alkoi sekamelska. Muistan siitä vain sen kun juutuin lihavahkon naisen kanssa kattoluukkuun. Olin jalastani kiinni, kun pitelin käsilläni lossin vaijerista. Auto vajosi pinnan alle, ja oli pakko päästää vaijerista irti. Vesi alkoi virrata kattoluukusta sisään, ja matkustajille tuli entistä suurempi hätä. Tässä vaiheessa jalkani irtosi, ja pääsin auton katolle.
Etumaisen kattoluukun päälle oli kiinnitetty autonrenkaita, joten se ei auennut. Sen kahvaan oli jäänyt joltakin takinhiha. Suurin osa matkustajista pelastui takimmaisen kattoluukun kautta, osa rikotusta tuulilasista. Matkustajat yrittivät auttaa toisiaan paniikista huolimatta. Sukeltamalla pelastetuista selviytyi hengissä ainoastaan sisareni, joka kuljetettiin pikaisesti sairaalaan, kun hän oli alkanut itse hengittää.
Sähke Kekkoselta
Maaliskuun alussa tasavallan presidentin tehtävät aloittanut Urho Kekkonen lähetti Kuopion läänin (johon Konnevesi silloin kuului) maaherralle Lauri Riikoselle Kivisalmen onnettomuuden johdosta sähkeen: "Vastaanottakaa eilisen linjavaunuonnettomuuden uhrien omaisille kohdistettu lämmin osanottoni ilmaus. Tasavallan Presidentti"
.. Ja Palovedeltä
"Konneveden onnettomuuden uhrien omaisille. Viettässänne tänään Kivisalmen onnettomuuspaikalla surujuhlaa vastaanottakaa vilpitön osanottoni. Järkyttävä onnettomuus velvoittaa valtiovaltaa entistä nopeampaan ja määrätietoisempaan toimintaan kohtalokkaiden liikenneonnettomuuksien syiden poistamiseksi. Suokoon Korkein Teille voimaa kestää tämä raskas koettelemus, joka on järkyttänyt koko Suomen kansaa. Helsinki 5.8.1956, Eino Palovesi kulkulaitosministeri"
Teksti: vuoden 1986 lukiolaiset Marja Korhonen, Juha Kaavinen ja Pekka Lehmonen ohjaajanaan Reijo Rantanen.
----------------
Mustavalokuvat: Ahti Savolainen. Ensimmäisessä kuvassa autoa nostetaan ja seuraavan päivän kuvassa tutkimukset jatkuvat ja yleisöä on tullut paikalle.
Onnettomuudesta on kerrottu myös linja-autoyhtiö Koivurannan historiasta kertovassa kirjassa "Sitkeä kulkija, Koivuranta Oy 1923-2013", jonka on julkaissut Konneveden kotiseutuyhdistys. Kirja on edelleen saatavilla Konneveden Museolta ja Galleria Kävystä.
