Kauhajoen Kotiseutumuseo

08/08/2026

07/08/2026

Museo on avoinna elokuussa sunnuntaisin klo 12-15.
Tässä tietoa pääsymaksuista:
Pääsymaksu 6 €.
Yli 10 henkilön ryhmässä pääsymaksu 5 € henkilöltä.
Eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat 5 € henkilöltä.
Alle 12 v ja koululaisryhmät ilmaiseksi.
Esittely aukioloajan ulkopuolella 30 € + pääsymaksut.
Maksu käteisellä tai kortilla.

Alla on pari kuvaa, muistatteko nämä laitteet ja toisen kuvan halot, minkä kokoinen on halkomotti?

Halkomotti metrin kanttiinsa. Suomessa puu oli menneinä aikoina tärkein lämmönlähde. Halot olivat rautateillä pitkään yleisin polttoaine höyryvetureissa. Museotonttu muistaa kansakouluaikaansa, jolloin koulun ulkorakennuksen takana oli pitkät halkopinot. Sota-aikana oli lakisääteiset mottitalkoot.

Samoin oli kansakoulun tontin nurkassa pumppuhuone, jossa säilytettiin kuvan mukaisia tulipalon sammutusvälineitä. Sivukylille oli pitkä matka paloautojen tulla. Tämä haettiin hevosella tai traktorilla palopaikalle.

03/08/2026

Myös Kulttuuritalon tiloissa on Kristiina Kanervan kokoama näyttely Alfred Niemistöstä. Avoinna (3.6.–9.8.2026): Ke–su klo 12–17.

Valokuvaaja, eläväinkuvien näyttäjä, pelimanni, puuseppä, kelloseppä, monitaitaja Alfred Niemistön aikalaiset - vanhimmat yli 90-vuotiaita - muistelevat Niemistöä ja Kauhajoen kulttuurielämää 1900-luvun alkupuolelta. Toimittaja Timo Panula (1990)

01/08/2026

Ylen areenassa on museon tuvassa kuvattu filmi, suosittelemme katsomaan.

Valokuvaaja, eläväinkuvien näyttäjä, pelimanni, puuseppä, kelloseppä, monitaitaja Alfred Niemistön aikalaiset - vanhimmat yli 90-vuotiaita - muistelevat Niemistöä ja Kauhajoen kulttuurielämää 1900-luvun alkupuolelta. Toimittaja Timo Panula (1990)

31/07/2026

Museo on avoinna elokuussa sunnuntaisin klo 12–15. Tilauksesta erikseen sovittaessa. Pääsymaksu 6 euroa, lapset alle 12 v ilmaiseksi. Käteismaksu tai pankkikortti. Sunnunnuntaina 2.8. voi lukea museolla tekstin, joka käsiteltiin isovanhempien päivänä.

Tässä tekstin alkua: "1950-luku
Elettiin yhteiskunnallisen rakennemuutoksen aikaa ja Kauhajoeltakin lähti paljon parhaassa työiässä olevia kaupunkeihin ja Ruotsiin.�- Lähtikö kotikylästäsi ihmisiä Ruotsiin työnhakuun?
Väkiluku 1950 oli 19027, heistä Kauhajoella asui 17169. Vuosikymmenen lopussa Kauhajoen väkiluku kääntyi laskuun.
Vuonna 1950 sai maa- ja metsätaloudesta toimeentulonsa 76 % kauhajokelaisista. Rakentaminen, teollisuus ja palveluelinkeinot lisääntyivät ja elintaso koheni. Traktorit ja muut maatöitä helpottavat koneet yleistyivät."

Tekstin nostamia muisteloita voi kysyä omilta vanhenmmilta ja isovanhemmelta - saatte nuoret vähän käsitystä millaista oli ennen elämä.

Mihin liittyy kuvan rengas?

26/07/2026

HenkilönSuomen Kotiseutuliitto seurassa – Minut on juuri nimetty yhdeksi heidän parhaista faneistaan! 🎉

25/07/2026

Huomenna 26.7. näyttää sääennuste sadetta.
Lämpimästi pukeutuen, kumisaappaat ja sateenvarjo tai sadeviitta ja taskulamppu varusteina kävely menneessä ajassa voi olla uusi kokemus tavallisen kesän keskellä. Voi vierailla 1800-luvulla astumalla porstuan kautta tupaan ja istua penkille takkatulta kuunnellen.

Museo on heinäkuussa avoinna sunnuntaina ja maanantaina klo 12–15. Elokuussa sunnuntaisin 12–15.

Museokierrosta ajatellen kotiseutumuseon jälkeen voi siirtyä 1940-luvulle veteraanien perinnetalolle. Se on avoinna klo 12–15 ja kulttuuritalon näyttelyt klo 17 saakka.

17/07/2026

Kauhajoen kotiseutumuseo on auki ensi sunnuntaina 19.7. ja maanantaina 20.7. klo 12–15. On tilattu pientä tihkusadetta (aiemmin kun tilattiin aurinkoista, sadekuuro yllätti klo 12).
Kuvassa vihta paikallisesti nimettynä. Siitä tähän pieni kuvaus:

"Saunatavat
Vanhempi väki suhtautui saunomiseen kuin pyhään toimitukseen. Saunassa ei ollut sallittua riidellä, kiroilla, laulaa tai mainita Jumalan nimeä. Löylynheittoon liittyi aikaisemmin loitsuun verrattavissa olevaa magiikkaa, m***a myöhemmin sai erityinen saunasiunaus valmistauduttaessa pyhäpäivän viettoon kristillisen rukouksen sävyjä. Myös terveisten tuominen saunasta palattua jatkanevat tapaa, jonka mukaan kirkossa olleiden oli ne aina kotiväelle esitettävä.

Vihdan käyttö palautuu myöhäiseen keskiaikaan ja tämä tapa on säilynyt vain Suomessa. Lämpimällä vedellä peseytyminen jäi sivuasiaksi, koska veden käyttö saunassa oli vähäistä. Iho kuitenkin puhdistui, kun vihtomisen ja hikoilun jälkeen valeltiin ruumista kylmällä vedellä tai kieriskeltiin lumihangessa. Enimmät syöpäläiset hävisivät orrelle asetetusta paidasta, niin kuin lämmityksen aikana orrella olleista vällyistäkin.

Oman väen kesken kylvettiin yhdessä ja pidettiin pestessä vihtaa edessä. Kaikki pesivät yhdestä korveesta, sitten otettiin vaatteet syliin ja juostiin tupaan pukeutumaan. M***a taloa käsittävässä saunapiirissä saunavuoro kulki talosta taloon. Talo lämmitti veden, m***a vihta tuotiin tullessa."

Muuten, myös veteraanien perinnetalo on avoinna sunnuntaina klo 12-15 ja kulttuuritalon näyttelyt klo 17 saakka.

13/07/2026

Mahdollisuus tänään maanantaina 13.7. klo 12–15 tutustua "kahteen" museoon yksillä pääsymaksuilla. Kauhajoen kotisutumuseolla on uutuutena "luontomuseo", arboretum eli harvinaisten lajien puisto. Luontopolulla voitte nähdä osan vanhaa männikköä ja istutettuja, jo täältä paikallisesti hävinneitä puulajeja.

Toinen museo on alueelle 1950-luvulta lähtien siirrettyjen rakennusten maatilamuseo. Silloiset museoyhdistyksen toimijat visioivat museon hengen. Päärakennus esittäytyy siten, että museovieras voi kuvitella asukkaiden lähteneen vain käymään jossakin... Museon aikakello päättyy 1940 luvulle.
Kärryliiverissä on mm. Sjöbergin tyttärien trillat ja Agnes Sjöbergin – Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri – käyttämät työkalut hevosen suun hoitamiseen.
Tekoäly tiivisti hänestä seuraavan yhteenvedon: "Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri oli Kauhajoella syntynyt Agnes Sjöberg (1888–1964). Hän valmistui eläinlääkäriksi Dresdenissä, Saksassa vuonna 1913 ja väitteli viisi vuotta myöhemmin ensimmäisenä naisena eläinlääketieteen tohtoriksi. Huolimatta ennakkoluuloista hän loi huomattavan uran Suomessa, Saksassa ja Virossa. Nykyään Sjöberg on arvostetumpi ja tunnetumpi ulkomailla kuin Suomessa."

Alueella on myös kalmilainen kasvitarha. Sen idea on lähtöisin tutkimusmatkailija, kasvitieteilijä Pietari Kalmilta, joka vaikutti Turun yliopistossa 1700-luvulla. Tarhassa tulee olla hyötykasveja lääkkeeksi ja syötäväksi sekä kauneutta miellyttämään silmää.

Kuvassa varhaisten alueen asukkaiden käyttämiä työkaluja.

11/07/2026

Kauhajoen kotiseutumuseo on valmiina ottamaan vastaan kävijöitä huomenna sunnuntaina 12.7. ja maanantaina 13.7.
klo 12-15.
Tervetuloa!
Kuvassa vyyhti pajunkuorta, josta nahkurit liottivat parkkia nahkojen käsittelyyn. Missä rakennuksessa se on esillä? (Ota taskulamppu mukaan.)

Muuten, myös Veteraanien perinnetalo on avoinna sunnuntaina klo 12-15.
Kulttuuritalon näyttelyt ovat avoinna sunnuntaina klo 17 asti. Nähtävää riittää...