Ahola

05/06/2026

Tänään 5.6. vietetään Kansainvälistä laittoman ja säätelemättömän kalastuksen torjunnan päivää. Juhani Aho oli sanomalehtimies ja kansalliskirjailija, m***a myös innokas kalastaja ja perhokalastuksen edelläkävijä Suomessa. Huopanankosken apajat veivät hänet niin mennessään, että kirjailija tuumi sisimmässään olevansa kenties enemmän kalamies kuin kirjamies.

Ystävä Kalle Kajander kuvasi Ahoa luontoihmiseksi, tarkoittaen ennen kaikkea aktiivista toimijaa kuten metsästäjää ja kalastajaa. Aho tekikin kalastuspoliittista vaikuttamista, jonka alkuperäinen tarkoitus lienee ollut urheilukalastuksen mahdollisuuksien vaaliminen, m***a monet näistä toimenpiteistä hyödyttivät suoraan kalakantoja ja vesistöjä. Juhani sekä kirjoitti kalakantojen puolesta että oli henkilökohtaisesti yhteydessä eri tahoihin, joilla oli asiassa vaikutusvaltaa. Hänelle tärkeitä edistettäviä aiheita olivat esimerkiksi kutuajan rauhoitus, kalateiden rakentaminen patoihin, salakalastukseen puuttuminen ja muutoinkin joen elinolosuhteista ja ympäristöstä huolehtiminen.

Lastussaan Sunnuntai Aho pohtii myös oman vapaa-ajankalastuksensa oikeutusta eri näkökulmiin nojautuen, lopulta todeten, ettei kysymykseen löydy tyhjentävää vastausta. Tällaiset ristiriidat ja niiden hyväksyminen eivät olleet hänelle poikkeuksellisia. Ahon ratkaisemattomiksi jäävät omatunnon äänet, jotka eivät saarnaa, mutteivat myöskään anna hänelle täydellistä synninpäästöä, voidaankin nähdä edelleen ajankohtaisina tässä ajassa.

Kuva: Kirjailija Juhani Aho kalastamassa Huopanankoskella, kuvaaja Rudolf Ahonius, 1900-1915, Keski-Suomen museo.

04/06/2026

✨Tervetuloa Aholaan ja Järvenpään taidemuseoon ilmaisperjantaina 5.6.! Museoihin on tuolloin vapaa pääsy!✨

Yleisöopastukset:
▪️Järvenpään taidemuseolla klo 13
▪️Aholassa klo 15

✨Kesäkuussa käynnistyvät Järvenpään taidemuseon ja Aholan kuukausittaiset ilmaisperjantait! Joka kuun ensimmäisenä perjantaina taidemuseoon on vapaa pääsy. Aholan ilmaisperjantait ovat kesäkauden jokaisen kuun ensimmäisenä perjantaina.

✨Taidemuseolla yleisöopastus alkaa klo 13.

✨Aholassa yleisöopastus alkaa klo 15.

01/06/2026

Hei! Oletko huomannut, että tämän kesän uutuutena meillä Aholassa käynnistyvät ilmaisperjantait 5.6.! Ohjelmassa on yleisöopastus klo 15. Tervetuloa!

Lisäksi kesäkuusta alkaen kaikkiin Järvenpään kaupungin museokohteisiin on vapaa pääsy 18-25-vuotiaille. 🥰

30/05/2026

Oletko jo huomannut Pienen taidepolun Aholan pihapiirissä?

Taidepolku muodostuu kuudesta Aholan läheisyyteen pystytetystä taideteoskyltistä. Ne tutustuttavat Venny Soldan-Brofeldtin taiteeseen ja Aholassa asuneiden lasten elämään. Kylteissä on myös pieniä tehtäviä, joita voi pohtia yhdessä muiden kulkijoiden kanssa.

Kylttien välimatkat ovat lyhyet, joten taidepolku soveltuu hyvin perheen pienempien kierrettäväksi. Vaikka polku on kooltaan pieni, ajatus sen taustalla on suuri: tuoda Vennyn hengessä taide helposti kaikkien, varsinkin lasten, ulottuville. Taidepolku on kuin pieni ulkoilmataidenäyttely!

Tervetuloa niin suuret kuin pienet, aivan erityisesti pienet, Pienelle taidepolulle!

28/05/2026

Järvenpään taidemuseo ja kesäkohteet Ahola ja Villa Kokkonenovat poikkeuksellisesti suljettuna perjantaina 29.5.2026 henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi. ✍️👩‍🏫

Nähdään taas viikonloppuna!

Kuva:
Venny Soldan-Brofeldt, Aakkoset, maalattavia kuvia -kuvitus,
Järvenpään taidemuseo

28/05/2026

😍 Kun kuvataitelija Venny Soldan-Brofeldt saapui katsomaan Vårbackan vuokrahuvilaa toukokuussa 1897, hän oli myyty. Hän kirjoitti Pariisissa oleskelleelle kirjailijapuolisolleen Juhani Aholle: olen löytänyt meille kodin.

❄️ Saman vuoden marraskuussa Vennyn, Juhanin ja heidän esikoisensa Heikin muuttokuorma kaarsi huvilan pihaan. Kyläläiset olivat ihmeissään: miten enkkeleitä, yksinkertaisia, herrasväen huonekalut olivatkaan!

🎨 Kotitunteen valtaama Venny loi vuokrahuvilasta perheelleen viihtyisän kodin, josta ei puuttunut kauneutta eikä käytännöllisyyttä. Taiteilijan urastaan monilahjakkuus ei luopunut, vaan Aholassa syntyivät taidekäsitöiden ohella monet piirustukset, kuvitukset ja maalaukset.

📚 Aholan aikana kansalliskirjailijaksi kohonnut Juhani kirjoitti kulmahuoneessaan romaaneita, lastuja, lehtikirjoituksia, näytelmän, appensa August Soldanin elämäkerran sekä kauppaneuvos Antti Ahlströmin muistelmat. Lisäksi hän käänsi kirjallisuutta suomeksi.

👶 Boheemiin taitelijaperheeseen syntyi Aholassa asuessa toinen lapsi, Antti. Lapset toimivat usein taiteilijaäitinsä malleina. Uskollinen taloudenhoitaja Himmu huolehti kotiaskareista Aholan lisäksi perheen kesäpaikassa Toskassa. Renki piti huolta Aholan ulkotöistä ja hevosesta.

🏡 Vennyn ja Juhanin innoittamina useat taiteilijaystävät rakensivat omat huvilansa lähettyville. Muodostuneen Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämään oman leimansa loivat venäläistämistoimet.

🏙️ Kun Aholan asukkaat neljäntoista Järvenpää-vuoden jälkeen muuttivat Helsinkiin, oli muuttokuorma kevyt m***a kokemusten kuorma sitäkin kukkuraisempi.

📢 Tästä kaikesta kuulet lisää Aholan yleisöopastuksella lauantaina 30.5.2026 klo 11. Tervetuloa mukaan - pääsymaksun hinnalla tai Museo- ja Kaikukortilla.

Kuva: Kapina Oy, Sami Lamberg

23/05/2026

Kun olin alakoululainen, opettajamme Paula luki meille ääneen Juhani Ahon Rautatietä. Eläväinen luokkamme rauhoittui kuuntelemaan kertomusta Matista ja Liisasta, jotka lähtevät katsomaan uuden ajan ihmettä, rautatietä.

Kohdassa, jossa Matti ja Liisa kiipeävät junanvaunun kyytiin asettelimme tuolimme rinnakkain ja vastakkain junanpenkeiksi. Opettajan lukiessa kaksikon kiivakkaasta kyydistä eläydyimme Mateiksi ja Liisoiksi junanpenkeillämme hytkyen.

Olin jo aikuinen, kun palasin seuraavan kerran Rautatien pariin. Huomasin kierrätyskeskuksessa Eero Järnefeltin kuvittaman Rautatien laitoksen, jonka nostalgianpuuskassa ostin. Kirjaa lukiessani huomasin, että lämminhenkinen kertomus savolaispariskunnan rautatien katsastamismatkasta piti edelleen otteessaan.

Vaikka sittemmin olen lukenut myös muita Ahon teoksia, on Rautatie minulle rakkain. Rakas se on myös monelle muulle. Kun Aholaan vuonna 1997 rakennettiin Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämästä ja tuotannosta kertovaa näyttelyä, hankittiin sitä varten kaikista Ahon teoksista ensipainokset. Rautatiestä sitä ei silloin saatu. Juhani Ahon Seuran silloinen puheenjohtaja Niilo Luukanen totesi, että Rautatien ensipainokset ovat niin rakkaita aarteita omistajilleen, ettei niitä siksi ollut saatavilla.

Vuonna 1884 ilmestynyt Rautatie on Juhani Ahon esikoisromaani. Vielä tuolloin junat eivät tosielämässä liikennöineet Savossa, jonne romaani sijoittuu. Savon rata avattiin liikenteelle vasta viisi vuotta myöhemmin.

Kun Venny ja Juhani vuonna 1897 etsivät perheelleen uutta kotia, sellainen löytyi Järvenpään kylästä, kätevän junamatkan päässä Helsingistä. Aholaan asettunut pariskunta matkusti junalla pääkaupunkiin kolmannessa luokassa. Näin siksi, että kanssamatkustajikseen he saivat silloin kaikkein mielenkiintoisimmat ihmiset. Monet heistä Juhani taltioi mieleensä ja Venny luonnoslehtiöönsä. Järvenpään taidemuseossa sinäkin voit nykytekniikan avulla tulla yhdeksi näistä junatyypeistä.

Millaisia lukemismuistoja sinulla on Juhani Ahon teoksista? Me täällä museolla kuulemme niitä mielellämme, kuten varmasti myös someseuraajamme!

Kuva: Aholan kokoelmissa olevia Juhani Ahon Rautatien eri laitoksia.

17/05/2026

Kevätauringon helliessä ja vehreyden vallatessa luonnon on helppo ymmärtää, miksi Venny Soldan-Brofeldt ihastui Vårbackan huvilaan, kun hän tuli katsomaan sitä ensi kerran toukokuussa 1897.

Näin hän muisteli ensi käyntiään pojalleen Antille: "Oli kaunis kesäinen ilta. Laskeva aurinko valaisi järvelle viettävän rinteen ja vanhat riippakoivut, joiden suojassa uinui vaalea, matala rakennus, kuin kutsuen meitä luokseen. Onko maailmassa mitään kauniimpaa kuin riippakoivun hienot, harsomaiset varvut, vasta puhjenneine lehtineen, joita heikko tuulen henki huojuttelee? Nousimme valon täyttämälle kuistille, missä talon kesävieraat kukkasilla koristetun kahvipöydän ääressä nauttivat päivän viimeisistä auringonsäteistä. Avonaisesta salin ovesta astuimme sisään avariin huoneisiin." (Antti J. Aho 1951: Juhani Aho. Elämä ja teokset. Jälkimmäinen osa, s. 5.)

Vaikka Vennyn muistoihin kaivertunutta järvenpuoleista kahvittelukuistia ei enää ole, ja riippakoivut ovat vaihtuneet pääosin jykeviin mäntyihin ja kuusiin, on Aholan ympäristön edelleen varsin viehättävä.

Parasta aikaa Aholan pihapiirissä kukkivat valkovuokot ja kohta kellojaan soittavat kielot. Metsässä lurittelevat mustarastaat ja pihamaalla pyrähtelevät västäräkit. Tikka kokeilee nokallaan petäjän paksuutta ja kimalaiset pörräävät. Toisinaan rusakon voi nähdä pinkovan pihassa ja oravan kapuavan puissa. Kerran puiden siimeksestä pihamaalle asteli metsäkauris.

Tässäpä kuvakavalkadia Aholan pihamaan kaunistajista ja kulkijoista eräältä aamulta.