19/07/2026
Oppailtamme kysytään usein miten ihmeessä museon talot on saatu siirrettyä Seurasaareen. Hirsirakennusten siirtäminen on ollut yleistä Suomessa ja esimerkiksi aittoja on siirretty sekä purettujen rakennusten hirsiä on käytetty uudelleen. Salvostekniikan ansiosta rakennuksia on siis voitu purkaa ja koota uudestaan. Ennen siirtoa kaikki rakennukset dokumentoitiin piirtäen ja valokuvaten, hirret numeroitiin ja uunit purettiin. Seurasaaressa ne sitten jälleen koottiin piirrosten ja numerointien avulla.
Kun seuraavan kerran vierailet Seurasaaressa voit pysähtyä katsomaan vaikkapa suurta Karunan kirkkoa ja kuvitella sen lastattuna proomuihin. Kyllä siinä on ollut purkajilla ja pystyttäjillä hommaa!
Kuvat 1&2: Niemelän torpan siirto raiteita myöten Keiteleen rannalle, jossa se lastattiin proomuihin. (A.O.Heikel, v. 1909, Museovirasto)
Kuva 3: Karunan vanhan kirkon kuljetus Helsinkiin on alkamassa. Merimatka kirkon rannasta Seurasaareen kesti 24 tuntia. (v. 1912, Museovirasto)
Kuva 4: Selkämän eli Rieskan taloa puretaan Pieksämäellä. (Matti Räsänen, v. 1961, Museovirasto)
Kuva 5: Pertinotsaa puretaan Suojärvellä, Moisenjärven kylässä, sittemmin luovutetussa Karjalassa. Siirto ulkomuseoon tehtiin kesällä 1939, juuri ennen talvisodan syttymistä. (O.E.Kivistö, v. 1939, Museovirasto)
Kuva 6: Kansallismuseon vahtimestari Salo ohjaa aitan purkua Nuorgamin kylässä, Utsjoella. (J.Heinonen, v. 1956, Museovirasto)
Kuva 7: Antin talon Setämiehen puolta pystytetään. Antin talo oli siirretty ulkomuseoon jo 1930-luvun alussa, jolloin Setämiehen puoleksi kutsuttu rakennus jätettiin vielä alkuperäiselle paikalleen. 1950-luvulla sekin päätettiin siirtää ulkomuseoon. (István Rácz, v. 1959, Museovirasto)